Elämän siivet

Skies are crying, I am watching, catching teardrops in my hands

2012-02-05T22:27:00.002+02:00

Koeviikko mateli ohi ja kauan odotettu viikoloppu tuli. Ja menikin. Innostus kouluun on minimaalissaan, sillä viikonloppu oli yksi niistä parhaista. Aika kuluu siivillä lähimpien ystävien kanssa, eikä siitä käy väitteleminen. En vaihtaisi mitään pois. Tassuteltiin ulkona älykylmässä pakkasessa ja katsottiin "muutama" leffa. Ruuat katosivat parempiin suihin, eikä nukkumisesta meinannut tulla mitään, sillä juttua riitti pitkälle aamuyöhön. Dj:nä toimi, mikäs muukaan kuin 1D! Kaikista tärkeintä; sain viettää viikonlopun rentoutuen ihanassa seurassa. Ensi viikolla voisi olla taas aikaa sellaiseen, mitä ei ole tullut tehneeksi vähään aikaan. Uusi jakso alkaa mikä, tarkoittaa myös kokeidenpalautusta. Ttuloksia en uskalla edes ajatuksissani pohtia. Ei tässä mitään sen syvällisempää ollut, viikonloppu oli super ja huomasin rakastavani vuodenaikoja! Kiitos ja hyvää yötä! (Tähän kohtaan voitte kuvitella isot aplodit ja sen miten puhuja poistuu näyttämöltä...)

My heart is breathing for this moment in time I'll find the words to say

2012-01-28T19:21:00.003+02:00

Ette osaa arvatakkaan, millaista hullunmyllyä nämä viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet. Viime viikko meni saksalaisten vieraillessa täällä ja tuskailin saksan taitojeni, ajan riittävyyden, väsymyksen ja kouluhommien kanssa. Tämä viikko on mennyt viimeisiin rutistuksiin ennen koeviikkoa. Toisiinaan olen äikän tunnilla kehitellyt oleellisen sijaan kauniita lauseita päässäni, kemian tunnilla suunnittelin viikonloppua ja ruotsin tunnilla keskityin puhumaan uudesta musiikkilöydöstäni.

Uskokaa tai älkää, pidän paaaaljon One Directionista. Tarkoittanen, että elän siinä kummassa fanitushumalassa, jota en ole ikinä koskaan minkään bändin kohdalla kokenut. Kaikki bändit tai artistit on ollut "tosi hyviä", muttei kuitenkaan kunnon fanituksen arvoisia. En ole aikaisemmin istunut koneella näin paljon kahlaten läpi kaikenlaisia kuvia ja videoita. Osaan sanoa monta syytä, miksi tämä poikabändi (vai pitäiskö sanoa miesbändi?) on mahtava; he ovat brittejä, osaavat todella laulaa, suosio ei ole (ainakaan vielä) noussut päähän, he ovat eloisia ja hauskoja eivätkä heidän ulkonäössäkään ole mitään vikaa. Välillä kyllä tuntuu, kuin eläisin kaksitoistavuotiaan tytön maailmassa...

Tänään manasin ah-niin-hyvät-ideani maasta taivaaseen, kun nousin mukavasta sängystäni lähteäkseni kirjastoon lukemaan. Pelkään aina sitä, että kotona istuessani en saa mitään aikaan (, mikä on hyvinkin todennäköistä). Kirjastossa sain edes vähän luettua ja tänä iltana olisi vielä tarkoitus lukea yhteiskuntaopin koealue loppuun. (Kyllä tämä kaikki on hyvin tärkeä tieto kaikille...) Mukavat viikonloput kaikille ja nauttikaa vapaasta, jos teidän koeviikko on menneen viikon lumia tai vasta horisontissa häämöttämässä!

ps. One Directionin One thing on ihana, myös akustisena!

As we lie awake in my bed, and you're my survival you're my living proof

2012-01-10T23:39:00.002+02:00

Kirja on parempi kuin leffa. Valitettava tosiasia, eikä niinkään valitettava. Maanantaina kirjastossa selaillessa leffatarjontaa, satuin vilkaisemaan kirjaston suosittelemia kirjoihin. Olinhan jo toki laittanut varaukseen Sinä päivänä- kirjan, eikä varauksia ollut minua ennen kuin 397. Harmi, että järkyttävän humoristinen, kaunis ja silti synkkä kirja, syöksähti silmiini ja syliini juuri sillä hetkellä, kun olisin jaksanut odottaa tuota kirjaa vaikka maailman viimeiseen pisteeseen saakka. (Hyvä on, huono sarkasmi sikseen...)

Ahmin kirjan kahdessa päivässä, maanantaina sisääni upposi yli kolmesataa sivua tekstiä, tiistaina kaksisataa. Tämän täytyy olla ennätys. Maanantaina annoin kirjan tulva-aallon pyyhkiytyä yli, ja elin kuin kirjassa, henkilöhahmojen vierellä.Seitsemän lyhyttä tuntia ja sitten oli aika sulkea kirja. Tänään lopetin kirjan ja löysin ehkä juuri sivuilta ne sanat jotka haluaisin kehystää elämänohjeikseni. Sen lisäksi, että minussa on halu lähteä Italian ja Ranskan maaseuduille, sieluni halajaa Lontooseen sekä tietenkin Edinburghiin.

Kirjan voi luokitella kolmeen osaan: nuoruuden kauneus, synkkä aika ja sekalainen en-tiedä-mitä ajatella jakso. Vaikka tuskin sillä väliä, miten minä sen luokittelisin, pidin aivan kaikesta.Oli ihana seurata aistikkaita kuvailuja, nokkelia vuoropuheluja, elämän muutoksia ja lopullista todellisuutta. Rakastuin, vaikka leffan nähneenä en osannut enää muodostaa omaa mielikuvaa päähenkilön kasvoista, sillä aina joku sana muistutti minua elokuvasta.Saatoin kuvitella kaiken silti niin yksityiskohtaisena ja herkkänä. Kaikki loksahti minun kohdallani kohdilleen tässä kirjassa. Sen sijaan, että sanoisin ahmineeni kirjan, sanoisin, että se ahmi minut suurena kimpaleena.

I'm like a princess in a castle high waiting for a kiss to bring me back to life

2012-01-08T19:28:00.003+02:00

Kiitos loistavan aikataulutukseni, olen nähnyt kavereita enemmän kuin ikinä joululomilla, ravannut kaupungilla yhtenään ja unohtanut totaalisesti sen, mitä mulla edessä häämöttää. Piti aloittaa koulukirjojen lukeminen jo tällä viikolla, mutta avasin kirjat tänään bilsan kirjoja lukuunottamatta ensimmäistä kertaa. Viikon päästä aikani menee aivan muuhun kuin kouluun, eikä koulutöitä ole mahdollista tehdä. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Olen kuitenkin rentoutunut, eikä koulu houkuta niin paljon kuin ehkä voisi. Olen käynyt kahen viikon sisään neljä kertaa elokuvissa, mikä on ennätys, joista kaikista pidin. Kävin ensimmäistä kertaa tänä talvena luistelemassa, rautatientorin Jääpuistossa. Toivon, että ensimmäiset kunnon pakkaset ovat tulleet jäädäkseen. Talvi, olen kaivannut sinua!

Street lights glisten on the boulevard

2012-01-04T16:27:00.003+02:00

Lumi tuli. Ja meni. Lähdettiin maanantaina Even kanssa kaupungille "hakemaan" mun bongaamaa laukkua, jota olen jonkin aikaa etsiskellyt. Se lähti matkaan, vaikka hinta kirpaisi alennuksenkin kanssa. Otettiin muutama kuva lumisateessa ja todettiin, että sää muuttui hirviömäiseksi vaanijaksi, joka kasteli hiukset ja vaatteet. Sisällä leffateatterissa valittiin oiva elokuva 50/50, joka kertoo syöpään sairastuvasta miehestä. Komedia ja draama samassa elokuvassa on parhaillaan juuri sitä, mitä tämä elokuva osasi antaa. Hyville näyttelijöille pisteet kotiin. Illalla tempaisin kirjastoon lainaamaan lisää leffoja. Illalla tulin laskeneeksi montako leffaa on tässä syksyn aikana tullut katsottua ja tulos ylsi jopa yli neljäänkymmeneen. Huvitti, kun mietin sitä , kuinka monta tuntia olen istunut ruudun ääressä. Eilen istuin kirjastossa lukemassa koulukirjoja koeviikkoa varten, joka häämöttää kolmen viikon päässä. Mulla menee yksi viikko osittain hukkaan, joten pakko aloittaa tää lukeminen jo tässä vaiheessa. Ja ehkä hyvä niin, sillä tieto on paremmin muistissa, kun lukee koealueita myöhemmin uudelleen. Huomenna suuntaan leffaan (taas...) katsomaan One Day, jossa on mun yksi lempinäyttelijöistä Anne Hathaway sekä charmikas brittinäyttelijä Jim Sturgess. Noi tuntomerkit ei voi tietää huonoa elokuvaa.

So lucky, so strong, so proud

2012-01-02T00:18:00.005+02:00

Uusivuosi....

hyvä ystävä

pakkassää

kävely Töölönlahdella

keskusteleminen

päätös

ihmispaljous

valaisevat ilotulitukset

tähtisädetikut

juustoiltapala Pommacilla

valvominen pitkälle aamuun

nukkumaanmeno totaaliväsyneenä

But I know one day good things are coming our way

2011-12-31T14:34:00.000+02:00

Tässä on enään kymmenen tuntia vuoden vaihtumiseen.Täytyy kyllä todeta, että tää on ollut yksi muistorikkaimmista vuosista, johon sisältyy tärkeät ihmiset, niin uudet kuin vanhat ja heidän kanssa koetut asiat. Tänä vuonna tein paljon sellasta, mitä en ole aikasemmin tehnyt, tutustunut uuden koulun kautta aivan älyttömän ihaniin ihmisiin ja löytänyt paljon uusia asioita elämästä ja itsestäni. Toivon, että ens vuodesta tulee yhtä hyvä kuin tästä. Tervemenoa vuosi 2011 tervetuloa 2012. ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!♥

In the night, the stormy night, she closed her eyes

2011-12-30T13:53:00.000+02:00

Kuvat keskiviikolta, kun räpsittiin kuvia No oran kanssa tuomiokirkon luona. Heräsin aamulla siihen ihmeellisyyteen, jota ei ollut näkynyt kuukauteen: aurinko. Piristi päivää huimasti. Oli surullista lähteä alennusmyynteihin joululahjarahojen ja lahjakorttien kanssa, mutta huomaa ettei missään kaupassa ole mitään tarpeellista tai miellyttävää. Yhdet sukat ja pitkään kaivattu hame tarttui matkaani. Eilen sitten kävin leffassa katsomassa Hysterian. Hupaisa ja ihan mielenkiintoinen leffa. Kävimme syömässä Vapianossa, mutta mielestäni pastaani oli heitetty enemmän kuin tarpeeksi paprikamaustetta. Olisi ollut tänään mahtavaa lähteä luistelemaan rautatientorille, mutta se taitaa jäädä vain haaveeksi. Leppoisaa perjantaita!

All the kids they dance, all the kids all night until monday morning feels another life

2011-12-27T23:34:00.003+02:00

Joulu oli ihana kaikin puolin, jos säätä ei oteta huomioon. Ruoka oli ihanaa, joulukirkko oli kaunis; ehkä myös siksi, että pieni ihana poikavauveli edessä penkillään tuijotteli meitä suurilla silmillä. Joululahjat oli toivottuja ja täydellisiä. Monia syitä olla iloinen! Silti tippa meinasi eilen tulla linssiin. Katsoin raskain tuntein dokumenttia tsunamista vuodelta 2004. Elämä voi millon vain päättyä ja kadota taivaan tuuliin, joten kaikesta pitää osata ottaa kiinni ja tehdä jokaisesta hetkestä muisto. Katsoin myös elokuvan Precious, ja nähnyt miten ruma maailma voikin näyttää parhaat puolensa. Dokumentti ei saanut minua kuitenkaan pelkäämään matkustamista. Elokuva nosti minussa ison halun lähteä New Yörkkiin tältä istumalta ja kävellä kaupungin sykkeessä ihmisten keskellä.

Unelmista todellisuuteen; tällä viikolla shoppailua, kuvailua, kouluhommia, luistelua(!! tätä on kaivattu) ja uuden vuoden viettoa. Vielä pari viikkoa elämän haasteellisuuteen, mutta siitä lisää myöhemmin. Viettäkää mukava viikko!

ps. Coldplay - Every Teardrop Is A Waterfall

Merry Christmas ♥

2011-12-24T12:21:00.000+02:00

Rauhallista Joulua kaikille ihanille lukijoilleni! ♥

My Christmas City - Helsinki

2011-12-22T23:04:00.003+02:00

Tässä lupaamani yllätys, toivottavasti pidätte! Ohessa soiva biisi on Coldplayn Christmas lights.

Shall I play for you, pa rum pum pum pum

2011-12-20T22:21:00.000+02:00

Hassua, en yhtään tiedä minne olen kadottanut mun joulumielen. Joulukuun alkaessa se viihdytti mua, mutta sitten sitä ei enää näkynyt. Neljä yötä jouluun ja ajattelen vaan joululomalla tehtäviä läksyjä. Jokin tässä yhtälössä mättää. Sääkin masentaa pahemman kerran, vettä tulee kaikista tuuteista joka päivä, eikä auringosta saatikka pienestä lumisateesta ole tietoakaan. Kun sitä sateenvarjoa tarvittaisiin, se on jossain muualla kuin mukana. Onko liikaa pyytää joulumieltä ja pieniä limihiutaleita?

Varsinaiset koulupäivät on nyt ohi, vielä joulukirkko ja tuleva katastrofaalinen joulujuhla-aamu. Puvustus hommissa löytyy aina jotain, mikä pitää korjata ja parannella. Kiireestä huolimatta puvustaminen on ollut äärimmäisen mukavaa ja virkistävää. Tänään ahertelun jälkeen suuntasin kaverin kanssa kaupunkiin tarkastamaan, millainen leffa New Year`s Eve on. Aiheutti paljon hyvää mieltä ja muistutti paljon Ystävänpäivä leffaa, vaikkakin oli roimasti selkeämpi versio. Ja tottakai koko elokuva pursusi New Yorkia, jonne karkaan vielä joku päivä.

Yllätystä huomenna tai ylihuomenna tiedossa, saisin vain aikaiseksi. Mutta sen lupaan, että se tulee! Tiistai-iltaa, mä lähen hakemaan mun joulumieltä glögistä ja siivoamisesta!

The people far below are sleeping as we fly

2011-12-18T23:47:00.000+02:00

Mulla on ollut hirveesti tekemistä koulun, joululahjojen ja muun elämän kanssa, niin että tää blogi on jäänyt aika taka-alalle. Tanssiesityskin oli ja meni jo, eikä siitä sen enempää. Uusi yritys ensi keväänä. Tänään vietin aikaani mukavien ihmisten seurassa sekä kuuntelemassa korvia hivelevää musiikkia. Maailma on kuulkaas hyvin pieni, tai Suomi ainakin. Kaikki tuntee toisensa jostain oudoista ja ei niin oudoista tilanteista. Ensi viikolla viimeiset koulupäivät ennen lomaa ja odotan todella, että saan nukkua pari viikkoa pidempään ilman rankkoja koulupäiviä. Joulutunnelma on kasvanut pipareiden, lahjojen ja Tonttu Toljanterin avulla (Kuinka söpö voi tonttu olla?). Ei tässä mitään ihmeempiä ole kerrottavana, tästä tekstistäkin tuli tälläinen tyhmä luettelo. Pientä jouluyllätystä blogiin on tiedossa vielä tässä lähipäivien sisällä, kun saan vain aikaiseksi. ;)

Mukavat sunnuntai-illat jokaiselle!

I'm not a child, but my heart still can dream

2011-12-08T00:44:00.000+02:00

Sen sijaan, että tekisin psykan kurssipäiväkirjaa tai lukisin ruotsin sanoja, istun tässä kirjottelemasta kaikesta ei-niin-oleellisesta. Pompittiin Even kanssa onnesta, kun kesken meidän maanantaisen ostosreissun alkoi tupruttamaan lunta. Pompittiin siinä ~~räntä~~lumisateessa pieni tovi ihmisten katsoessa meitä kieroon ja jatkettiin matkaa lumihiutaleet takkien liepeissä ja mieli täynnä joulua.Itsenäisyyspäiväkin vilahti ohi kouluhommien, hyvän ruuan ja Linnanjuhlien katselun lomassa. Viikko tuntuu huimasti lyhyemmältä, kun sai yhden päivän vapaaksi.

Harmittaa hirveesti, etten voi paljastaa tänne blogin puolelle hirveesti mitään joululahja ideoita, sillä ne olisi liian selkeästi tulkittavissa. Sen verran voin kuitenkin kertoa, että kokeilin ensimmäistä kertaa tehdä unisiepparia (, joka tunnetaan myös nimellä dreamcatcher).Olen ylpeä, että sain monen tunnin tuskastelun ja aherruksen jälkeen aikaan noinkin siistin version. Ajattelin käärästä pakettiin, vaikka kyllä tekisi mieli säilyttää itselläni.

Alkaa tehdä tiukkaa koulun aikataulun kanssa, enkä tiedä nmiten kykenen taas repeämään niin moneen suuntaan yhtäaikaa. Onneksi tähän väliin mahtuu kaikkea mukavaakin kuten tanssiesitys ja joulufiilistelyä Tuomaan markkinoilla. Eipä muuta, hyvät yöt!

When you're still waiting for the snow to fall, doesn't really feel like Christmas at all

2011-12-03T19:15:00.000+02:00

Lunta tupaan kiitos! Se on hassua miten talveen on kyllästyy kaksimetristen lumikinosten jälkeen. Silti sitä odottaa ihan kuin pienenä. Pieni lapsi istuisi ikkunan ääressä tuijotellen joulukuun ensimmäisinä päivinä pimeään iltaan ja näkisi kuvitelmissaan höyhenenkevyet lumihiutaleet ikkunan pieliin jäätyneinä. Oi miten haluan tuon hetken jo. Asiaa auttaa nähdessään liian vihreän ruohon peittyneen kuuraan ja liukastellessaan pakkasen jäädyttämällä asvaltilla. Muistan miten joskus pienenä huomasin, miten ulkona satoi lunta. Ryntäsin ulos pyörittämään ensimmäiset lumipallot lumesta, joka ei suostunut painumaan kasaan. Joulu ei ole mitään ilman lunta!

Luulin, että nyt ois ihanan rentoa uuden jakson alettua ja tää loppuaika ennen joulua menisi kevyemmin. Ei toki, äikkä pursuaa kirjanlukemista ja aineita , kun psykassa pitää tehdä jokatunnilta kurssipäiväkirjaa ja ruotsista tietenkin sanakokeita. Ei saa tietenkään unohtaa joulunäytelmää, joka varastaa puolet mun oppitunneista. Tammikuulle mahtuu vielä muutakin, joka vie mun tunteja. Kai voin vaan todeta, että carpe diem, sillä ollaan vasta joulukuun alussa.

Nyt kuitenkin vähän kattelemaan leffoja ja lukemaan kirjaa, mukavaa jouluista lauantaita!

From the windows they were watching while we froze down below

2011-11-26T19:15:00.002+02:00

Koeviikko taas uurastettu loppuun, ja vähän pitempi viikonloppu (yhtä kuin perjantai vapaa) on ihan mieluinen mulle. Ette muuten arvaakkaan kuinka kätevä kirjasto on. Alkuviikko tuli hengailtua kirjastossa lukemassa ja pystyi keskittymään vaan siihen lukemiseen. Löysin myös paljon leffoja, joista ei tarvitse maksaa ja kirjastosta löytyy sellaisetkin, joita ei vuokraamoista löydy. Huippua!

Tuntuu, että sellanen syysväsymys näkyy parhaiten nyt kun ollaan näin pitkällä syksyssä, kun pimeyttä on enemmän kun valoa, ja lämpö on kadonnut avaruuteen talven tullessa. Kaikkea tätä väsymystä piristää ajatus joulusta. Sitä ei ole kerennyt huomata, kun se on pikkuhiljaa lipunut satamaansa.Oijoi en malta odottaa, että pääsen kunnolla jouluostoksille. Oon salaa soittanu joululauluja jo, vaikka en tiiä onko se mitenkään paheksuttavaa. Toiset ripustaa jouluvaloja tähän aikaaan, mä vaan sytytän ne. Ne on vuoden yli roikkunut mun ikkunan pielessä ja vihdoinkin voin sytyttää ne.

Ei mulla kai sen enempiä asiaa ollut. Rentouttavaa viikonloppua! :) ps. Miksi nää kuvat on näin hirveen huonolaatuisia...

You're faking a smile with the coffee to go

2011-11-20T19:58:00.000+02:00

Tätä panostuksen määrää. Huomenna alkaa virallisesti koeviikko. Mitä olen tehnyt huomisen fysiikan kokeeni eteen? Avannut kirjaa sieltä täältä, selaillut kuvia ja painanut päähäni muutaman (ehkä) tarpeellisen sanan. Fysiikka ei taida olla mun juttu. Sen sijasta kävin tänään katsomassa joulukadun avajaiset ja oih miten nättiä olikin. Sain myös todeta, että hengailtuani sisätiloissa jo jonkin aikaan olen kadottanut tajuntani ulkoilmasta. Sormet olivat aivan kohmeessa ja kylmyys meni syvälle selkärankaan. Pimeäkin tulee koko ajan aikaisemmin niin, ettei tiedä onko aurinkoa enää olemassakaan. Mulla ei ole mitään jännää kerrotavaa, tulin vain laittamaan muutaman mielestäni ihan julkaisukelpoisen kuvan tänne. Voisin siirtyä enkun ja bilsan pariin, kun fysiikka ei enää nappaa. Mukavaa viikkoa!

I'm holding out for a hero 'til the end of the night

2011-11-05T21:18:00.002+02:00

Olenpas laiska. Ykkösristeily tuli ja meni. Univelat kasvoivat, elin transsissa, tanssin ja pidin hauskaa. Pienistä draamattisista tiilanteista huolimatta, risteily oli onnistunut. Sen vauhdin jälkeen rauha teki hyvää. Vielä seuraavanakin päivänä tuntui kuin olisin keinunut kiikkuvan paatin kannella.

Koulu on verottanut oman aikansa ja huolestuttavaa kyllä kahden viikon päästä koeviikko iskee taas. Sitä odotellessa... Silti stressitaso ei ole kovin korkealla: teen läksyt, luen tarvittavat asiat ja silti aikaa jää muuhunkin. Opiskelu vapaa-aika suhde on pysynyt tasapainossaan. Kaikki tuntuu nyt kummallisen kevyeltä ja leijuvalta. Mutta minäkin olen ihminen, ja siksi kyvykäs keksimään aina asioita, jotka tulevat onneni tielle tai joita tarvitsen ollakseni onnellinen.

Maininta eilisestä Nenäpäivästä; minut sai liikuttamaan pieni 7-vuotias poika, joka oli äitinsä luvalla lahjoittanut sata euroa Nenäpäiväkeräykseen. Voiko maailma sittenkään olla niin paha, jos tuon ikäinen näkee silmillänsä avun tarpeen ja haluua tehdä jotain sen eteen?

Ella Mae Bowen - Holding out for a hero

I don't want to spent my time waiting for lightning to strike

2011-10-24T21:11:00.000+03:00

Kiitä tunnustuksen antajaa:

Kiitos Ellalle! :)

Anna tunnustus kaheksalle bloggaajalle:

Haastan kaikki ne, jotka eivät ole vielä tehneet!

Ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksesta.

Kerro kahdeksan asiaa itsestäsi:

1. Pidän itseäni henkilönä, joka ajattelee paljon ja joka tekee asioita usein omalla tavallaan. Olen ylpeä siitä, että teen asiat kuten haluan. Kuitenkin minustakin löytyy se puoli, joka huolehtii siitä miltä saa itsensä näyttämään ulkopuolisemman silmissä. Tohon ajatteluun liittyen harkitsen myös asioita pitkään, ehkä liiankin pitkään.

2. Jos en lisi itseni näköinen, olisin punatukkainen, vihreäsilmäinen ja pisamakasvoinen. Jos en olisi minä luonteeltaan, olisin hetkessä eläjä, luonnonlapsi ja rohkea. Jos olisin joku satuhahmo, olisin keiju.

3. Olen matkustamisen orja. Mietin usein miten upeaa on päästä sinne, minne on aina halunnut. Kokea kaikki historia, kultuuriset erot ja nähdä maailmaa läheltä. Maailmani olisi erilainen , jos en olisi matkustellut koskaan. En silti voisi kuvitella asuvani jossain muualla kuin Suomessa, koska rakastan kieltä, Helsinkiä ja kaikkia niitä yöttömiä öitä järven rannoilla ja satoja muita asioita.

4.Musiikki on ihanaa fiilistelyä hetkeen jos toiseenkin. Mulla saattaa olla semmosia kausia, että tiettynä aikana kuuntelen tietynlaista musiikkia. Yks kevät en muuta kuunnellukkaan, kuin Taylor Swiftiä. Sitten se rupes menee tunnetilojen mukaan. Joskus tulee sellanen, että kuuntelen pelkkiä ilosia ja meneviä biisejä. Joku kuukausi voi helposti kulua rauhallisten ja kauniiden kappaleiden äärellä.

5. Olen mahdottoman koukuttunut Gilmoren tyttöihin. Koko sarja on niin mukaansatempaava. Gigi on täynnä huumoria, elämän oppitunteja ja sanontoja. Sen ansiosta olen oppinut arvostamaan tiettyjä asioita enemmän.

6.Tosta tuli mieleen, että keräilen listaa luettavista kirjoista ja nähtävistä leffoista. Suurin osa niistä on klassikoita ja arvossa pidettyjä teoksia. Muutama lemppari on jo löytynyt niidenkin keskeltä, joiden näkeminen tai lukeminen on ollut sen arvoista.

7. Pystyn organisoimaan asioita hyvin, mutta jostain kumman syystä huonettani en. Ei ole väliä millon se on siivottu, koulukirjat lojuu lattiatta laukkujen ja tyynyjen seurana. Jostain kumman syystä tavarat eivät löydä paikkojaan laatikkoihin ja hyllyihin.

8. Tykkään syksystä, kun illat pimenee, lehdet on niin kauniita ja hengitys höyrystyy kylmissä aamuissa. Kaikista parasta on tulla syksyisestä ulkoilmasta sisään juoda kuumaa ja käpertyä sohvan nurkkaan lukemaan tai kattelemaan telkkarista lempisarjoja.

I like where we are, here

2011-10-16T23:35:00.000+03:00

Niin paljon kummallisuutta ja ajatuksia. Elämää ja niin erilaista sellaista oli tässä viikonlopussa. Tunsin huolta maailmasta, mutta mitä minä pieni ihminen voisin tehdä sen hyväksi, kuin vain elää? "Elä ja anna toisten elää" Taas yksi loistava huomautus ihmisyydestä, joka pitäisi oppia. Mitä tuolla nyt tarkoitetaankaan, sitä että on puuttumatta muiden elämään vai että liittää omansa toisen elämään ja tuottaa iloa? En osaa sanoa, jokainen tehköön oman päätöksensä. Itse haluaisin elää viimeisemmän mukaan, kuten Amelie. Hän huomasi niin monta asiaa jota ihmiset tarvitsivat, työnsi vahingossa soppalusikkansa toisen lautaselle, muttei ottaakseen pois vaan antaakseen lisää. Kannatan hetkellisiä ideoita, hyppäämistä yhtä aikaisempaan junaan tunteakseen elävänsä. Silti kaikissa määrin liika on liikaa, kuten liian monta kuppia kahvia. Silti voi yllättyä, miten sinut huomataan kun huomaat jonkun muun. Ajatus voi tuoda ihmisiä lähemmäs menneisyydestä ja voi nähdä vilauksen muistoistasi. Muistotkin on katoavaisia ellei niitä sido rakkaus. Kaikki mikä on solmittu rakkauden kanssa, kestää yli valtamertenkin. Se tulee muistamaan vielä seuraavana vuonnakin.

Amelie Theme song

An' then the time we woke up to find that summer'd gone

2011-10-11T00:33:00.000+03:00

Pahoittelen kuvien määrää. Joku on hieman innostunut kuvaamisesta kauniissa paikoissa, hyvissä seuroissa(Kiitos Hilla ja Eve!) ja kokeilunhalu mukanaan. Tuolla jollakin saatan tarkoittaa itseäni. Toisaalta mitään syytä pahoitella, sillä kuvaaminen on kivaa ja kuvien katselu vielä kivempaa.

Sulava siirtyminen itse asiaan. Lähdettiin Even kanssa katsomaan suomalaista elokuvaa Likainen pommi. Mielipiteen ilmaisevana ihmisenä kerron, kuinka turhauttavaa on mennä leffaan, maksaa siitä ja havaita kuinka huono leffa voi olla. En ole tähän mennessä koskaan lähtenyt elokuvasta kesken kaiken. Kerta se on ensimmäinenkin. Poistuttiin elokuvan loppupuolella käytävän puolelle hämmästeleemään miten juoniton ja sekava voi elokuva olla. Vaikka minulla on usein huumorintaju paikallaan ja ymmärrän asioden ironiset ja sarkastiset puolet, silti koko elokuvan aikana komedia ei saanut minua nauramaan muulle kuin leffan surkeudelle. Tottakai kannatan jokaista halukasta menemään kokemaan ja muodostamaan oman mielipiteensä elokuvasta, mutta oma järki sanoo että se oli rahan ja ajan tuhlausta.

Olette ehkä huomanneet, että varsinaiset asukuvat ovat kadonneet. Tai kyllä ne vielä ovat olemassa, mutta niihin ei kuulu enää tietoja, mistä mikäkin on. Asukuvien kuuluu olla pikemminkin ispiroiva. Olen mieltynyt ajatukseen, että minulta löytyy ei-ehkä-niin-ispiroivia asukuvia ilman varsinaisia "tuotetietoja". Toki niitä saa kysellä sikäli mikäli on kiinnostunut, muutoin ne jäävät vain omaksi tiedokseni.

Sen enempää sanottavaa minulla ei tänään ole, tai ehkä onkin mutta se saa jäädä myöhemmällä. Miten ihmeessä unirytmini on mennyt näin sekaisin, että postaukset ilmestyy vasta keskiyön jälkeen?

'Cause when she dances she goes and goes

2011-10-08T21:32:00.000+03:00

Kotiimme lensi tällä viikolla kiva söpöläinen, jota olen jo hieman testaillut - Canonin järjestelmäkamera. Täytyy sanoa, että tykkään aivan mielettömästi kuvata tuolla kameralla. Kuvista tulee paljon parempilaatuisempia, kuten olettaa saattaa. Muutaman testikuvan jälkeen muistikortti oli täyttänyt omista kasvokuvistani. (Kumminkaan kamera ei ole täysaikaisesti aina hallussani, joten ison osan kuvista kuvaan silti omalla kamerallani.)

Löysin syksyn tuoksun ja punaisen huulipunan. Minua pukee punainen huulipuna, ja nyt löydettyäni sen uudestaan se matkaa huulillani harva se päivä. Se sopii loistavasti syksyyn. Aamulla paistoi aurinko, mutta astuttua ulos ei voinut vältellä sitä faktaa, että ulkona oli todella KYLMÄ. Niin sitä pitää, en malta odottaa vesisäiden väistymistä ja aurinkoisten kylmien syyspäivien tulemista.

Kuten syksyyn kuuluu, kävin Hulluilla päivillä kiertelemässä. Mukaan tarttui aivan ihana mekko-tunika ja pitkään toivottu valkoinen neuletakki. (Kuva huijaa...) Tein myös muutaman musa ja leffa löydön. Niitä pääsee kattelemaan ensi viikolla, sillä minulla on koko viikko syyslomaa. Nyt menen nauttimaan lauantai illastani Gigin jaksojen pariin!

Just making my way, making my way through the crowd

2011-10-04T22:38:00.002+03:00

Koeviikosta selvittiin kunnialla ja tulokset miellytti, vaikkakin kielistä olisin toivonut vähän parempia arvosanoja. Arvosanat eivät kyllä kerro sitä tärkeintä: olen oppinut äärettömän paljon. Tänään alkoi uusi jakso ja helpottavaa ajatella, että ensi viikko on kokonainen viikko ilman koulua. Toisaalta tykkään mennä kouluun, sillä se on täynnä ihania ihmisiä ja haluan oppia. Verrattuna tämän vuoden opiskelufiilistä viime vuotiseen, voin sanoa niiden kulkevan täysin eri vaunuissa.

Syyslomalla ajattelin tehdä niitä pitkiä syyskävelyjä, joita kaipaan viime syksystä. Tuntuu että kaikki on muuttunut sinä aikana kuin olen sulkenut silmäni ulkomaailmalta. Päivä pimenee yhä nopeammin ja tekee mieli vaan käpertyä pois pimeydeltä (ja pyörittää Gilmoren tyttöjen jaksoja vaan eteenpäin... Mistä tulikin mieleeni, että omistuksessani on jo kaikki seitsemän tuotantokautta!). Haluisin päästä pukeutumaan kuin syksyyn kuuluu. On vielä vähän liian lämmintä paksuille neuleille ja sukkiksille. Haluan kylmyyttä, en kosteutta!

Tosiaan, yksi asia mihin haluan syyslomaani käyttää, on leffat. Jokin ruuvi on päässäni väärinpäin, sillä en ole pitkään aikaan ollut näin innostunut leffoista. Haluisin vain katsoa niitä perä perään, huokailla, nauraa ja juoda siinä sivussa teetä. Oi loma tule jo!

Vanessa Carlton - A thousand miles

I'd rather waltz than just walk through the forest

2011-10-02T21:02:00.000+03:00

Syksy on...

ihania ihmisiä

syystuulia

paksunevia vaatekerroksia

elämää

kuppeja kuumaa

makuja

ideoita

nuhaa

sateen ropinaa

leffoja ja tv-sarjoja

uutta ja vanhaa musiikkia

kouluinnostusta

valokuvia

hurmaavia hetkiä

tuhansia eri värejä

liian pitkiä iltoja

pimeyttä

hiljaisuutta

kirjallisuutta maan ja taivaan välistä

pipoja ja kaulaliinoja

suuria ihmeitä

♥

" I despise you"

2011-09-29T21:38:00.000+03:00

... sanoo ääni pääni sisällä. En ole pannut ajatustakaan tälle blogille. Kaikki muu menee nyt vain sen edelle. Anteeksi siis kaikki hiljaisuus.

Koeviikko on jo lopussa, huomenna viimeinen. Eka aamu oli jännittävä ja kaikki ykköset oli vähän hukassa, mitä tehdä. Koeluokka (joka oli muuten sairaan iso) pysyi koko ajan ihan hiljaisena, aikaakin oli runsaasti. Säikähdin pahanpäiväsesti, kun opettaja tuli tarkistamaan mun romaania, joka me saatiin ottaa mukaan. Se hiippaili siitä takaa, toivottavasti ei luullut mun säikähtäneen siksi, että olisi ollut jotain salattavaa.

Koeviikko on ihan mukava, sillä koulua niin vähän aikaa ja sitten voi keskittyä taas seuraaviin kokeisiin. Huomasin, että olisi pitänyt aloittaa lukeminen jo paljon aikasemmin. Monena päivänä olen istunut kirjojen ääressä jopa kuutta tuntia. No tietääpä seuraava koeviikkoa varten, miten toimia.

Nyt onkin ihanan rentoa seuraavat kaksi viikkoa, sillä ensi viikolla alkaa uusi jakso ja sitten onkin syysloma. Petraan postaustahtian seuraavina viikkoina, ettei se jäisi siihen kolmeen per kuukausi...(eheh)

Oh, simple thing where have you gone? I'm getting old and I need something to rely on

2011-09-18T17:56:00.000+03:00

Eilen poikkesin kaiken sekamelskan lomasta Linnanmäelle huvittelemaan. Täytyy sanoa, että kaikki se on aina yhtä hauskaa. Mahtavuutta oli istua vuoristoradassa kokea se jännitys joka kerta uudelleen. Maalmanpyörä (vai mikä Rinkeli onkaan nimeltään) on upea auringon laskiessa pilvien sekaan. Hattara sulaa suussa joka kerta samalla tavalla ja kummitusjunan ei-niin-pelottavia luurangoille on aina yhtä hauska nauraa. Vekkulan vinon huoneen läpi osaan yhä kulkea ilman käsiä. Ah huvipuistot ovat niin sympaattisia, huolimatta siitä missä päin maailmaa ne ovat. Barcelonassa pyörivä lentokone jumittui ja Californian Disneylandissa kaikki on vain tuplasti suurempaa. Loppujen lopuksi tulos on kaikkialla sama: edes hetken saa elää siinä uskossa ettei ole kiire muualle kuin seuraavaan laitteeseen ja kaikki soljuu niin helposti eteen päin.

Kiireettömyys ja helppous, niiden vastakohdat esiintyvät pääosissa mun tän hetkisessä elämässä. Kaikki on niin kovin hektistä ja hirveesti pitäis saada aikaseksi. Sen lisäksi pitäis kyetä parhaimpiin suorituksiin, lepäämään ja huomioida muut ihmiset. Siinä on maailman viisaille mietittävää, miten saada aika riittämään tuohon kaikkeen. Kai tää viikon tai parin päästä helpottuu kun koeviikko on tullut ja mennyt.

Viettäkää rentouttava sunnuntai-ilta!

Time only can lead you on, still it's such a beautiful night

2011-09-11T00:31:00.000+03:00

Muutamat kuvat ja sanat, ei sen enempää eikä vähempää. Kuvat keräsin tarravihostani -ei laisinkaan ne olivat homehtumassa muistikortilleni. Haluatteko yrittää arvata mihin käytin viikkoni? Todella haastava arvuutteluleikki: kouluun. Pientä huijausta lukuunottamatta kouluun kului lähes kaikki aikani. Pelkään homehtuvani ja lopulta minusta saa leikata vain paloja sinihomejuustosta. Viiime viikonloppu kului onnistuneesti nuortenleirillä ja onnekseni voin todeta sen olleen kokemusten ja ilon täyteinen viikonloppu.

Niin tosiaan sen jälkeen kun olin tehnyt koulutyöni, olin liian laiska liikkumaan ja istun illalla katsomassa muutaman jakson Gilmoren tyttöjä. Minun onnekseni (muiden katastrofiksi) Eve antoi minulle osuvan synttärilahjan niiden söpöjen videoiden lisäksi: Gilmoren tyttöjen kuudennen tuotantokauden. Seiska on nyt tilauksessa ja toivon mukaan saapuu ennen kuin vierotusoireeni kasvavat ylitsepääsemättömiksi. En tiedä kuinka normaalia on haaveilla yhtä fiksuja päähänpistoja ja kuvitella elävänsä yhtä yltäkylläisesti. Otetaanpa huomioon että kaikki replat ja henkilöhahmot eivät ole todellisia. Tulen pyörittämään tuotantokausia vielä liian monta kertaa repeatilla.

Tänään näin Eveä ja sain loistavan idean. Tuhlattiin pennoset Helsinki Comedy Festivalin lippuihin ja suunnattiin katsomaan stand-up komiikkaa. Poskilihakset kipeinä naurusta tultiin ulos ovista ja jumitin sketsejä päässäni ainakin muutaman tunnin. Toissapäivänä koettiin lisää suomalaisviihdettä, leffan muodossa. Leffa oli monessa kohtaa todella töksähtelevä ja epätodellinen, mutta ne lopulta aiheuttivatkin suurimman huvin katselukokemukselle. Kyseessä oli siis Roskisprinssi. Tähän kuuluisi sanoa suosittelen, mutta taidan jättää väliin.

Tämän siitä saa kun ei ole viikkoon kertomassa ajatuksiaan ja sitten epätoivon vallassa ahtaa niitä yhteen ja samaan. En lupaa mitään vastedeskään, tulee kun on tullakseen. Tiedättekö muuten syksyn olevan täällä? Sitä ei huomaa lämpötilasta, mutta sen voi haistaa ja tuntea tuulessa. Kesä on siirtynyt taka-alalle odottamaan omaa vuoroaan ja päästänyt seuraavan innokkaan muuttamaan luontoa itsensälaiseksi, syksyksi.

I work until its late, walk in close the gate

2011-08-30T21:56:00.000+03:00

Piti ja piti. Piti ottaa kuvat ostoksista ja piti postata jo eilen. Olen saamaton ja ajan tuhlaaja, ehkä ne eivät ole vaarallisia niin kauan kun käytän aikani fiksusti. Riittäisikö jo selittely ajankäytöstäni? Teen tämän äärimmäisen lyhyesti. Sain kirjan luettua loppuun, tein ylimääräisiä kouluhommia, minulla on tiedossa kiva viikonloppu; pistetilini on kolme. Bonus piste: pääsen ehkä (vain ehkä) ensi huhtikuussa viikoksi Kölniin ja tammikuussa tänne tulisi viikoksi joku nuori asumaan. Tämä tietää kirjoitelman tekemistä maanantaiksi. Kokonaistulos: neljä pistettä. Monestako sitten? Ei mitään hajua, kuinka paljon on maksimi. Tosiaan, ostokset! Hameet alunperin Zaran, flanellipaita Ginan, söpö raitatunika Cutie-merkkinen, ohut musta toppi jonkun omin kätösin tehty ja kengät peräisin Spirit storesta. Olen tyytyväinen ostoksiini. Plussana eurolla uusin Trendi, jota edellisenä päivänä kuolailin kaupassa. Hyöty huipussaan. Toivottavasti kaikki havaitsi mahdollisimman epäselvän poukkoilevan tekstin, jossa ei löydy silmää eikä varvasta. Ehkä se oli tarkoituskin.

The Night of Arts

2011-08-27T23:37:00.000+03:00

Eilen oli tosi mahtava päivä! Aivan rättiväsyneenä ahdattiin ittemme ratikkaan, että naama litistyi lasiin. Mun upea ruusu katkes, joita jaettiin Raamatun sanan kera pitkin katua. Teki jo mieli luopua siitä ja antaa se yhdelle pikku tytölle joka katsoi kaihoistasti sen vaaleanpunaista väriä. Kyllä se lopulta päätyikin jotakuta ilahduttamaan: auton tuulilasiin. (Osaako joku kertoa miten ajauduin ohi aiheen?)

Kuitenkin käveltiin stadikalle jossa oli porukkaa kuin ahtaassa silakkapurkissa, vaikka hyvin sinne silti mukaan mahtui. Tunnelma oli päätähuumaavan söpö ja ällöromanttinen(= minun makuun). Altaita ympäröi ulkosoihdut ja hyppytornia punainen valo. Uimaleluista puhumattakaan. Harmi ettei mun matkaan sattunut sitä uimarengasta. Toisaalta heti kun nousi vedestä, tuntui kuin olisi siirtynyt jääkaapin syleilyyn. Uinnin jälkeen siirryttiin vielä istuskelemaan katsomoon muun joukon jatkoksi ja nautiskeltiin ranskalaisia iltapalaksi.

Bussipysäkillä huumoria toivat pari vuotta nuoremmat teinit, jotka olivat niin olevinaan. En väitä, että itse olisin aina se järjen kanssa käsi kädessä kulkevin ja käytökseltäni vanhempi. Silti tunsin suurta ylpeyttä siitä, että olen pysynyt itsenäni enkä hypännyt valtavirran mukaan. Kerettiin me jo 30 vuoden päähänkin suunnitella tulevaisuutta, missä äitiyspakkausten sijasta jaetaan teiniyspakkauksia elämänohjeineen ja kuinka polittiikka on siinä vaiheessa jo kaukaista humpuukkia. Tuskin tilanne koskaan äityy näin pahaksi.

Tänään lähdettiin käymään mökillä, joissa aika kului opiskeluun ja kummallisiin keskusteluihin. Huomenna suuntaan liian lyhyiden unien (lähes olemattomien...) jälkeen kirppikselle. Ehkä se on sen arvoista. Voihan niitä vaatteita kaupastakin ostaa, mutta juttu on ihan eri kun ne on kierrätettyjä, siistejä ja halpoja. Monta hyötyä kerralla. Sitä paitsi seura on aina plussaa. Mun pää pyörii jo urakalla ympyrää, joten taitaa olla hyvä hetki lösähtää sänkyyn. Öitä!

ps. Voiko mikään sarja voittaa enää tätä, kun on jo viides tuotantokausi menossa?

Just look to the rainbow, you will see the sun will shine till eternity

2011-08-26T16:11:00.000+03:00

Täällä taas. Piti jo ajat sitten laittaa nämä asukuvat tänne, mutta eihän siitä mitään tulluy. Vuorotellen menen kouluun, palaan läksykasan ääreen, tanssiin ja nukkumaan. Alan pian epäilemään vuorokauden lyhentyneen muutamalla tunnilla, mutta huomaan aina viisarien pyörivän samaa tahtia, aikatauluni ei. Onneksi on joku henkireikä elämässä kouluhommien lisäksi: tanssi ja kaverit. Menen mielelläni niiden matikanlaskujen seasta tuulettumaan. En halua ottaa koulua liian vakavasti, mutta haluan oppia ja ymmärtää, joka vaatii enemmän töitä ja vapaa-aikaa. Tänään illalla suuntaan kaverien kanssa tanssin jälkeen Taiteiden yöhön uimaan stadikalle. Viikonloppu tietää mökkeilyä, kirjojen läpi kahlaamista ja kirppistelyä. Toivottavasti löydän myös isomman palan ajastani blogille. Perjantait!

I wish that I could fly, way up in the sky

2011-08-21T23:34:00.000+03:00

Siitä on tullut jo aika traditio kiivetä kallioille auringonlaskun aikaan eväät mukana. Se paikka tuo mieleen niin monenlaisia iltoja, eikä sitä voi olla ajattelematta ilman, että se liittyy jotenkin tiettyihin ihmisiin. Eve on yksi niistä. Kavuttiin taas kallioille mukana ne kaikki puheenaiheet ja tunteet. Eikä me poistuttu sieltä ennen kuin oltiin taas avattu solmuja ja katottu niitä samanlaisia pilviä, jotka kokoontuu sinne.

Evellä oli muuten mulle paras synttärilahja. Ihanimmat videot, eikä ole epäilystäkään etteikö ne pääsisi jonnekkin parempaan talteen. Ihan siltä varalta, että mun kone kaatuu vielä joku päivä.

Olen varma, etti syksy ole kaukana. Aina kun tuuletusikkuna on auki, tuoksuu ihan syksylle. Aurinko katoaa aina vain aikaisemmin ja linnutkin liikkuvat parvissa haikaillen lämpimään. Minä haikailen syksyyn. Saisivat jo muuttaa josseivät viihdy, katselen mielelläni lehtien muuttumista ja vedän vain lämmintä ylle. En varmastikkaan osaisi elää kahden vuodenajan maassa.

Still climbing trees, tripping up over fallen leaves

2011-08-20T15:13:00.000+03:00

Tuntuu, että olen ollut poissa iäisyyden, vaikken ole. Lukio on alkanut aivan mahtavasti. Koulu täynnä ihania uusia ihmisiä ja opettajat on tosi päteviä. Meno on tosi erilaista kuin peruskoulussa. Hyvänä esimerkkinä toimii neljä romaania, jotka pitäis kaikki tässä jaksossa lukea läpi, yksi kahen viikon sisään. Toisaalta tuo tekeminen ja opiskelemisen määrä ei haittaa tippaakaan. Olen motivoitunut opiskeluun ja teen kaiken niin hyvin kuin suinkin pystyn. Kaiken tämän lisäksi mulla on tanssia kolme kertaa viikossa, siinä missä sitä oli viime keväänä vaan kerran viikossa. Yritän kirjoitella tänne niin useasti kun vain kiireiltäni kerkeän. Luulen, että tämä kaikki kiire tasoittuu tästä.

Tosiaan melkein unohdin sen toisen olleelisuuden: mulla on tänään synttärit. Sweet sixteen ei sano mulle mitään, se on vaan ikä siinä missä muutkin. En tiedä kuuluisiko minusta tuntua vanhemmalta. Tavallaan tuntuu, että kaiken tapahtuneen myötä olen kasvanut, mutten kuitenkaan iällisesti. On se elämä vaan kumma juttu.

That I’ll die living just as free as my hair

2011-08-13T22:55:00.001+03:00

Tässä tulee lupailemani hiuspostaus. Vaikka Eve joutuikin istumaan aika pitkään laittaessani hiuksia, kaikista kampauksista tuli sellaisia, kun olin ajatellutkin. Even hiukset oli tosi soveltuvaiset kaikkeen siihen, mitä teinkään, eikä ne yhtään kiukutelleet vastaan. Kampauksista tuli tosi kauniita, vaikka itse sanonkin. Kuvia on osassa vähän heikosti, mutta koitan kirjoittaa ohjeet mahdollisimman selkeästi. Mahtavilla taidoillani kokosin kollaasit jokaisesta kampauksesta, joiden järjestys menee vasemmalta oikealle, ylhäältä alas. Kampauksia on siis viisi, ja jos ei ole kiinnostunut näistä, niin hypätkää suosiolla yli.

1. Ota etu hiuksista (samalta puolelta!) kaksi osaa.
2. Tiputa näiden kahden osan väliin pieni nippu hiuksia (aivan kuin lisäisi ranskalaiseen lettiin hiuksia).
3. Katso nyt, että toinen osa menee lisätyn hiusnipun alta ja toinen päältä.
4. "Twistaa" alimmainen osa ja ylimmäinen osa niin, että ne vaihtavat paikkaa (äsken ylimmäisenä ollut menee alle ja alimmaisena ollut päälle). Twistaus kannattaa tehdä kokoajan samoin päin.
5. Lisää taas uusi hiusnippu osien välistä, twistaa ja varmista että osat vaihtavat paikkoja.
6. Toista niin pitkälle kuin haluat ja kiinnitä pinnein. Voit halutessasi lisätä rusetin tms.

1. Jaa kaikki hiukset kahteen osaan.
2. Lähde tekemään ranskalaista lettiä ohimolta niin, että seuraava osa niistä kolmesta siirretäänkin aina edellisen alle eikä päälle. Periaatteessa lettiä tehdään silloin väärinpäin. Kiinnitä valmis letti jollain tavoin kiinni ja käy toisen puolen kimppuun.
3. Yhdistä molemmat letit ja solmi hiukset ponihännällä niskaan.
4. Ota ponihännästä pieni osa hiuksia ja kierrä hiuslenkin ympärille. Kiinnitä pinnillä.
5. Voit halutessasi löysyttää lettejä. (Virkkuukoukku on hyvä apuväline tähän!)
6. Voit myös tupeerata ponihännästä vähän tuuheamman.

1. Lähde rullaamaan hiuksia sisäänpäin edestä alkaen aina ottaen lisää hiuksia vähän kerralla mukaan.
2. Rullattuasi toiselta puolelta hiukset kieritä ne kevyesti nutturalle ja kiinnitä pinneillä.
3. Tee sama toiselle puolelle ja yhdistä se nutturaan. (Kampauksesta tulee kauniimpi, jos hiukset eivät ole niin tiukasti, vaan löyhemmin)
4. Varmista nutturan pysyvyys pinneillä.

1. Jaa hiukset kahteen osaan ja letitä ne normaalisti molemmin puolin.
2. Nosta ensin toinen letti päälaelle ja kiinnitä se huolellisesti pinnein.
3. Nosta toinenkin letti päälaelle niin, että toisen letin pää jää piiloon, ja että letit ovat vierekkäin. Kiinnitä tämäkin pinnein.
4. Työnnä letin pää toisen letin alle, ja varmista vielä kiinnitys.
5. Halutessasi voit taas löysätä lettejä antaaksesi pehmeämmän kuvan ja lisätä vielä kukan tai rusetin.

1. Nosta päälimmäiset hiukset ylös ja kiinnitä väliaikaisesti klipsuilla.
2. Kiharra alimmaiset hiukset kihartimella. Saatuasi alemmat hiukset valmiiksi siirry päälimmäisiin hiuksiin niin, että lopulta kaikkialla on kiharaa. (Even kiharrusrauta on ihana!)
3. Haro kiharoita vähän vapaammiksi joko sormin tai piikkikamman piikillä. Suihkuta hiuksiin lakkaa.
4. Tupeeraa hiuksia tyvestä hieman lisätäksesi volyymia.
5. Aloita takaa; kiinnitä yksitellen hiusnippu pinneillä. Voit kiinnitää hiusnippuja vähän ristiin, kuin tekisi pullapitkoa. Hiukset voi laittaa tiukalle tai löysälle oman maun mukaan.
6. Lopulta hiukset liehuvat vapaina niskan puolella.

Lisäohjeita saa kysyä, jos ei ymmärrä! :) Mitäs mieltä?

You're gonna have to break the bank tonight

2011-08-10T23:35:00.000+03:00

Tässä mä vaan istun ja kirjoitan.Huomenna alkaa lukio. Se päivä, jota viimesen vuoden oon odottanut. Huomenna se on totisinta totta, ja mua ei jännitä yhtään, kumma kyllä. Ehkä se iskee just sillä hetkellä asuessani koulun pihaan. Tänään Annan kanssa vietin viimestä lomapäivää hauskoissa merkeissä. Onnistuttiin vetämään napaamme ruokaa. Käveltiin monia monituisia kilometrejä jalat väsyneinä, mutta silti ei valitettu. Kelattiin kuinka hulluta mahtoi myyjästä näyttää mun kävellessä ruokakaupan kassalle kahdet puolitoista euroa maksavat ohuet perussukkahousut. (Kyllä se oli ainoa mitä lähdin sieltä hakemaan). Kaikista parasta oli analysoida vastaan tulevia ihmisiä, kuvitella millasta niiden elämä on ja luoda mitä hulluimpia ääniä niille. Kiitos Annaseni! ♥

Kesä meni nopeesti, mutta sopivan nopeesti. En väitä sen vielä loppuneen, mutta se on jo lähellä päätöstä syksyn tehdessä tuloa. Kesältä jäi mahtavia muistoja, joita en vaihtaisi mihinkään. Ainoa vika minkä koulunalusta löydän, on isoshommista pois jääminen. Olisi ollut tärkeää mulle päästä viemään työ aivan loppuun. Onneksi sain olla mukana ja tiedossa vielä pikkusten konfirmaatio. Mulla ei ole enempää sanottavaa, tekemistä senkin edestä.

Don’t let it slip, through your fingertips

2011-08-07T21:09:00.005+03:00

Enemmän tekstiä ja kuvia edellisessä posauksessa, joten katseet sinne mars. Tässä siis kuvia mun ja Even kuvausreissulta toisessa osassa! Kuvat on kaikki Even kameralla otettuja.

People are people and sometimes we change our minds

2011-08-07T20:51:00.000+03:00

Tuntuu erilaiselta. Isosena oleminen on vahvistanut, saanut ymmärtämään, iloitsemaan pienestäkin saavutuksesta ja työntänyt minua elämään. Tai ehkei se vaan tule siitä. En kuvitellut aamulla päivästäni tälläistä. Helpotuin ja koin kaiken aikasemman uusissa raameissa. Harmittaa, että se miltä minusta tuntui, katosi tuuliin käsien vapinan mukana. Ymmärsin sen, mikä minulle merkitsee, mitä kannattaa tavoitella, miten elää ja mihin uskoa. Kaikki näyttää niin juuri nyt kauniilta ja todelliselta. Pelkään pistettä, jolloin unohdan asioiden ainutlaatuisuuden. Haluan uskaltaa, ennen kuin on liian myöhäistä. Niinhän se menee; kadut aina asioita, joita et sano tai asioita, joita et tee. Kaikki tämä voi kuulostaa hullulta, jos ei tiedä tai ymmärrä, mistä puhun.

Kaiken tuon syvällisen jälkeen muistutan itseäni eilisestä. Eilen majoituin Evelle. Syötiin hyvin ja juteltiin. Päädyttiin myös metsään kuvailemaan. Siitä nämä kaikki kuvat. Tiedän, niitä on paljon. Kuvat on siis kaikki nyt Even kameralla otettuja.Todettiin, että taisi olla onnistuneimmat kuvat meidän kaikilta kuvausretkiltämme. Eve sai mut kunnolla nauramaan, niin että se tuntui oikealta nauraa aivan liian kovaa metsän keskellä. Päätin myös, että neule jonka vedin Even kaapista päälleni, päätyy vielä tulevaisuudessa mun kaappiin. Oon kehitelly hiuspostausta tässä jonkun aikaa, mutta koska en omasta pehkostani saa niitä oikein kuvattua, otin Even hiusmalliksi. Kokoan otetuista kuvista tässä lähiaikoina hiuspostauksen. Koulunalku tuntuu siltä, kuin astuisi ekaa kertaa koulumaailmaan. Kuin yheksän vuotta sitten. Onpas siitä jo aikaa. Mua ei vaan jännitä yhtä paljon kuin silloin pienenä.

ps. Loput kuvat tulee toisessa osassa, kaikki ei mahdu samaan

I ♥ my room

2011-08-06T16:34:00.001+03:00

Meidän muuton jälkeen oon vaan rakastanu mun huonetta, viihdyn paremmin kun hyvin. Tuntuu myös, että ihmiset jotka käy meillä, ovat tykänneet mun huoneesta. Ei sillä ettäkö se muuttaisi mun mielipidettä mitenkään. Tykkään mun seinän väristä ja värimaailmasta yleensä, vaalee puu sopii tosi hyvin ja kaikki tekstiilit on kun tänne luotu. Kaipaako huoneen ihanuus lisää perusteluja, kuin se että ite viihtyy ja saa muutkin viihtymään? Joskus saattaa helposti käydä niin, että tavarat levähtävät minne sattuu ja sitten saa olla kokoajan siivoamassa. Minä kun en ole järjestelmällisimmästä päästä. Pahoittelen, että kuvat ei kerro kauheesti mitään. Toivotaan, että pieni käsitys tulee edes.

1. Yleisnäkymä huoneen ovelta, vasemmalla vaatekaapit

2. Kirjoituspöytä, hyllyt ja kirjahyllyt (miksi toi edelleen näyttää noin sotkuselta, vaikka hulluna siivosin?)

3. Sänky ja vaatekaapit (kaappien vieressä vaateteline, tosi kätsy!)

4. Äärimmäisen huono kuva huoneen sisääntulokulmasta, eikä mun ihana rottinkituolikaan näy kunnolla. Minkäs teet aina ei voi voittaa.

Mitäs piditte? :)

When I lay with you I could stay there, close my eyes, feel you here forever

2011-08-05T21:46:00.003+03:00

Ekat isostelupäivät päiväleirillä on vietetty, ja sen verran täytyy sanoa, että pärjään paremmin kuin alunperin ajattelin. On mukavaa muistella oppimaansa, järjestellä kaikkea ohjelmaa ja ohjata pikkusia tarvittaessa. Ja onneksi pääsee joka yö omaan sänkyyn nukkumaan (huomenna kyllä lainaan Even sänkyä), ei pääse koti-ikäväkään tulemaan.

Eilen oltiin viettämässä iltaa tutuilla ihanan ruuan ja seuran merkeissä. Tykästyin meren rantaan, joka näytti vähän vaaleanpunaiselta hattaralta auringon laskeutuessa. Kaikessa yksinkertaisuudessa tykkäsin asustani kovasti; mukavuus ennen kaikkea! Kumma kyllä, minä olin se joka ensimäisenä simahti sohvan nurkkaan kellon oltua vasta 12. Huomatkaa yleensä olen aivan pirteä vielä tuohon aikaan, se siitä unirytmistä. Olin kumminkin aamulla joutunut heräämään aukasemmin.Ehkä tää viikon harjottelu on hyvää harjottelua koulun alkua varten. Mun pitäisi muutenkin vähän ryhdistäytyä ja valmistautua koulun alkuun. Tässä on enää alle viikko aikaa ja minä uin vielä syvissä kesämuistoissani. Muistoista tulee ikuisempia, kun niitä kaipaa.

Hattu on kirppikseltä syksyä varten ja kengät on Even edesmenneet, jotka saivat uuden kodin kenkähyllystäni. Ihana, että mulla on Eve, joka antaa sellaiset liian pienet mun haave kengät haltuuni. Tulossa muuten omasta mielestäni aika kiva postaus. Kerrankin sain aikaseksi sellaista, mikä on lojunut mietintämyssyssäni pölyttymässä ilman toteutusta.

When you hear this song and you sing along

2011-08-04T00:31:00.000+03:00

Miksi mä keikun vielä tässä, kun huomenna pitäisi jaksaa nostaa ittensä lämpimän sängyn pohjalta isostelemaan? Tai nythän onkin jo huominen. Mulla vaan on tämänpäivän ihanat kuvat kansiossa, jotka vaativat kultakalan katseellaan pääsyä julkaistuksi.

Tänään oli hassu päivä. Kymmenen venyi yheksitoista ja ehkä parempi. Ei meijän kirppis reissusta tullut mitään, täytyy yrittää uusiks joku toinen kerta. Saaliina mulla syötävänsöpö hattu ja Nooralla tarpeellinen paita. Meidän kohalle sattui just osumaan levähdystauoilla kummat ihmiset; mielipiteitä kaipaava veneilijä ja tungetteleva turisti. Molemmat miehiä, eli mulla on pieni syy kyseenalaistaa vastakkaisen sukupuolen luonne. Tai luultavimmin meidän törmäyskurssille osu just ne erilaisimmat yksilöt. Onneksi maailma on suuri, vaikka pieneksi väittävätkin. Eksyttiin Kallioon kunnolla ekan kerran vaikkakin tahallisena eksymisenä. Löydettiinkin kiva paikka kuvailuun, jonka innoittamana päätin (Nooranki puolesta) järjestää meijän omat photoshootit. Saa nähä, mitä siitäkin tulee; synnynnäisiä malleja ja kuvaajia kun ollaan. Raahattiin vetelinä napamme meille päin ja mietittiin, miksi istuttiin kauniina päivänä sisällä löhöämässä Gilmoren tyttöjen parissa.

Tajusin tossa muutama päivä takaperin, miten ihania ihmisiä mulla onkaan lähellä. Jokainen on omanlainen ja sellainen, jonka seurassa on suhteellisen suuressa määrin oma itsensä (mitä nyt tänään löpötin itteni sekoamispisteeseen). On sellasia tytsyjä, joita en päästä karkuun. Lennän niiden kanssa vaikka maailman tuuliin, jos ne yrittää karkuun.

Mun nukkuma-aika meni jo, mutta tarvin todella unta Nakkaan loppuun biisin, jonka olemassaolon erinomaisuuden olin unohtanut.

All American Rejects - Gives you hell

Climb to the roof, talk about our future like we had a clue

2011-08-01T14:35:00.000+03:00

Kasa kuvia mökkiviikonlopulta. Voisin melkein (vain melkein) virallistaa kotiutuneeni kokonaan. Siskon kanssa kuvailtiin söpön ladon lähettyvillä, luin kirjoja ja tein ei niin mielekkäitä hommia kuten veneen jynssäystä kädet kipeinä. Autiot paikat on pelottavia, mutta viehättäviä kaikessa vanhuuden kauneudessa. Ne tavalla tai toisella vetää aina puoleensa, huolimatta siitä vaikka niiden sisällä vallitsisi kaaos. Luin aivan upean kirjan, ehkä yhden parhaimmista ikinä; Kuin surmaisi satakielen. Kaikki kirjassa oli jotenkin hellyyttävää, opettavaista ja kaunista. Ehdottomasti kirja minun makuun. Mun sanat ovat jossain piemeässä eikä ne löydä oikein ulos. Tahdon syksyn, sen tunteet ja tuoksun. Ja tietenkin kaiken sen, mitä mä saan sen mukana. Tästä vuodesta tulee erilainen ehkä rankempikin. En pidättele Eveä enää pidempää odottelemassa tossa vieressä, kun mä vaan istun tässä kirjottamassa. Se ei ole reilua, kun ihminen keskittyy vaan puolella korvalla.

Katy Perry - The one that got away

Sachen von Berlin

2011-07-28T14:21:00.001+03:00

Tosi huonot kuvat, mutta onneksi nämä painuvat ajallaan unholaan. Kaikki vaatteet näyttävät niin paljon kauniimmilta päällä kuin henkarissa (poikkeuksia tietenkin lukuunottamatta). Kuvissa ei ole Adidaksen tennareita,sillä niiden kuvaaminen tuotti jokseenkin ylivoimaisia vaikeuksia. Tyytyminen on nyt näihin.

1. toppi Pimkie, hehtaaripaita New Yorker
2. shortsit Pimkie, hame markkinat
3. häkki, medaljonki ja kamera-sormus markkinat

4. hajuvesi Naomi Campbell Wild Pearl
5. CD- levyt Saturnus

Don't remind me that some days I'm the wind shield

2011-07-27T22:52:00.002+03:00

Halusin ehdottoman varmasti julkasta nämä kuvat, jotka eivät sitoudu juurikaan toisiinsa. Yhtenä päivänä viipotin maksimekossani, luin rauhallisella puiston penkillä ja tunsin itseni pelkuriksi. Toisena näin ihanaa tyttöstäni, nauroin ja otin tasan yhden julkaisukelpoisen kuvan. Suuni on sanaton, eikä tämä kaipaa enempää jaaritteluja. Haluisin vain loppukesän tuulet ja jotaain pientä hipaisemaan sormenpäitäni. Huomasitteko, ettei tässä ollut mitään päätä eikä häntää?

One hundred percent, worth every penny spent, he'll be the one that finishes your sentences

2011-07-24T12:45:00.000+03:00

Koko viime viikon vietin mökillä makoillen ja hikoillen. Lämpötila sai olon tosi tukalaksi, eikä liikkuminen tullut kysymykseenkään. Suurimman osan ajasta käytin makailuun milloin missäkin, nurmikolla, sängyssä, laiturilla, vedessä käytännössä kaikkialla, missä se oli mahdollista. Seurana musiikki ja kirjat. Päätin alottaa suuren luku urakan ja lähdin kirjastoon etsimään kaikki ne lukemattomat upeat teokset, sillä vietän ainakin osan ensi viikostakin mökillä. Jouduin karsimaan kirjaläjäni yhdeksään, joiden kanssa poistuin tyytyväisenä kirjastosta. Ei ole lukemisesta pulaa.

Paluumatkalla kotiin muistin kiinnittää huomioni mökkitiellä vilahteleviin maisemiin. Löysin ihania teitä ja peltoja, joille haluan kävelemään. En muista aikasemmin olleeni aistien mukana kulkeva, mutta olen oppinut siihen. Tykkään tuntea miltä joku paikka tuntuu, haistaa niityn tuoksun, nähdä ne pienet yksityiskohdat ja tuntea sormissani aution talon seinät. Ehkä se on yksi tapa muistaa elävänsä.

Koitan pikkuhiljaa totuttautua siihen, että mulla alkaa kohta suuri urakka. Kasa uusi-vanhoja lukiokirjoja odottaa lattialla käyttöön ottoa. Ne kaipaavat seuraksi vielä vihkoja ja koulutarvikkeita, mutta ne ehtii myöhemminkin. Pidän vielä hetken kiinni kesästä ja ajattomuudesta, ennen kuin palaan arkeen.

ps. Rakkautta Owl Cityä ja Katy Perryä kohtaan
pps. Se huutaa hep, joka haluaa nähdä Berliinin ostokseni. En vaivaudu kuvaamaan niitä, jos kaikki kokevat sen yhtä turhaksi kuin minä.

Schön Berlin 2

2011-07-17T11:12:00.001+03:00

Siinä oli vielä toinen kasa kuvia Berliinistä! :)

Schön Berlin

2011-07-16T18:17:00.002+03:00

Berliini oli upea. Osasyynä tietenki Berliinin pitkä historia toisen maailmansodan ajoista muurin sortumiseen. Oli hassua koskettaa muuria täysin vapaana astumaan minne halusi, kun vuosikymmeniä sitten ihmiset seisoivat kyyneleet poskilla perheen jäädessä muurin toiselle puolelle. Suuri viehätys oli tunnelma; pyöräillessä keskellä kauniita asuinalueita, katujen reunassa pyöräilijöiden polkiessa ohi ja ihmisten odotellessa rauhassa metroa ilman kiirettä. Ihmiset kulkivat joka paikassa olutpullot kädessä. Jotkut olivat jopa saaneet sohvansa rahdattua ulos kadulle illanviettoon. Ihmiset iloitsivat toisten taidoista viihdyttää karaokella suurta yleisöä, joka oli kerääntynyt viettämään sunnuntaitaan. Roskis-bändi kadunreunassa ja vanhan tehdashallin kahvila istuttivat minuun sen tunteen, että olen valmis palaamaan vielä uudelleen. Ainut asia mikä ärsytti oli itsekkäät ja töykeät saksalaiset, jotka ajoivat omaa etuaan tönimällä toisia ja olemalla epäystävällisiä. Silti tuollainen unohtuu tavatessa sen humoristisen myyjän ja söpön pikkutytön, joka puhui saksaa aivan liian nopeasti. Mitä kieleen tulee, puhuin aivan liian vähän. En tiedä tuleeko ikinä ajatuksestani lähteä Saksaan ensi kesänä kielikurssille muuta kuin ajatusta.

ps. Kuvia tiedossa lisääkin, en viiti kaikkia ahtaa tähän samaan....

Mökkireissuilua

2011-07-07T10:25:00.000+03:00

Tässä video, jonka kokosin kasaan, olkaatte hyvät! Tämä tyttö suuntaa Berliiniin! :)

They say bad things happen for a reason but no wise word's gonna stop the bleeding

2011-07-06T18:26:00.000+03:00

Mun ja Even mökkireissu tiesi etukäteen paljon kuvaamista, ulkonaoloa ja aurinkoa. Toisin kävi. Aurinko pysyi tasaisen sementinharmaan pilvipeitteen takana (,jos sitä ekaa iltaa ei lasketa mukaan) ja siitä syystä ulkona oleminen ilman tuhtia vaatetusta ja kuvaaminen ilman auringon valoa jäi vähemmälle. En silti valita, koska oli taas ihan huippukivaa. Pompittiin pellon keskellä sinä aurinkoisena iltana (ja minä vielä yhtenä aamunakin). Kyykittiin vähän väliä tien vieressä suut täynnä makeita metsämansikoita. Onnistuttiin tyhjentämään suuret määrät ruokaa ja kateltiin sitten Ihmemaa Oz dvd:ltä. Saunottiin urakalla ja vietettiin monta pitkää hetkeä (peto)vesikasvien kanssa järvessä. Hyttyshupparitkin tuli käyttöön sinä iltana ku istahdettiin laiturille musiikin ja kameran kanssa. Voin luvata lisääväni vielä kokoamani videon osasta niistä lyhyistä pätkistä, joita otettiin. Musta ei taida kuulua taas seuraavaan viikkoon, sillä huomenna suuntana on Berliini. Mun saksan kielen taidot pääsee ensimmäistä kertaa todella koetukselle.

We can iron this out, it can all be mended

2011-07-02T18:44:00.005+03:00

The Autumn Film - Mended

Se on taitolaji venäyttää nilkkansa. Se on edelleen turvoksissa ja näytti vielä kaksi päivää sitten siltä, että ihoni alla majailisi golfpallo (niin ällöttävältä kuin se kuulostaakin...). Tuona iltana Even kanssa päädyttiin sohvalle kattelemaan Potterin toiseksi viimeisiä seikkailuja leffassa ja valvomaan auringonnousun yli. Onnistuin myös tuhoamaan korvassa kiipeilleen ukkelin käden, mutta sen sai onnekseni vaihdettua uuteen. Sillä oli vain liian heikko käsivarsi. Lompakkoni kärsi Zaran aleista, josta löyty kaikkea söpöä (kuvissa näkyvät hame, kengät ja neule). Sain myös vihdoin hankittua kameraani helppokäyttöisemmät ja pidemmällä tähtäimellä huomattavasti halvemmat sekä ekologisemmat ladattavat paristot. Päädyin tänään kadun reunaan seuraamaan Helsinki pride -paraatia. Voi sitä meteliä, vaikka se oli pientä verrattuna Friscon pride -paraatiin...

Olikohan vielä jotain informoitavaa... niin tosiaan mun sisäinen lukutoukka päätti herätä uniltaan ja aloittaa taas työnsä. Siinä syy miksi ahmin Humisevan harjun ja Kirjavarkaan hetkessä. Kirjavaras on oiva kirja, joka tempasi mukaansa ja sai itsenikin sivelemään kirjojen selkämyksiä kirjakaupoissa. Syynä tykkäämiselle saattoi olla myös mua kiehtova aihe eli toinen maailmansota. Niin fiksulta kuin se kuulostaakin, kirjan kertojana toimii kuolema. Kertojasta huolimatta kirja on todella todenmukainen ja kaunis.

ps. Hyvin hyvin sekavaa tekstiä...

Mitä täällä on, aina samoja pieniä ilmiöitä

2011-06-29T12:49:00.000+03:00

Nyt on Turku koettu. Tai niin väitän, vaikka moni turkulainen varmasti väittäisi ettemme nähneet kaikkea. Ei sillä, että päivässä tai kahdessa pystyisi edes kokemaan kaikkea. Luulen, että näimme kaiken oleellisen: Aurajoen, torin, Heset joka kulmilla, kauniit rakennukset, Naantalin Auringon, turun murteen, mutantoituneet megaisot mansikat (nämä eivät varmasti kuuluneet oikeaan listaan...), Turun tuomiokirkon, kiireettömät ihmiset ja yöpymispaikkojen sänkyjen väärinkäytön. Meillä oli oikein mukavaa kierreltyämme pitkin katuja ja ihastellen kaikkea söpöä. Olen poikki, vaikkei reissussa mitään raskasta ollutkaan. Tämä väsymys juontaa juurensa jostain kauempaa.

Sä oot silkkii mun sylissäni, niin kuin lämmin vesi joka läikehtii

2011-06-27T09:12:00.000+03:00

Onnelisuus huipussaan vietettyään ensimmäisen kunnon kesämökkiviikonlopun (mikä sanariiviö!). Juhannus meni perinteisesti ruuan ja saunomisen parissa. Perinteisesti Juhannustaikani ei taaskaan ottanut onnistuakseen, mutta luotan joka vuosi siihen, että ehkä sitten ensi vuonna. Jalkani saivat taas tuntea mökitien juoksulenkeillä. Kävin myös hieman soutelemassa,nauroin, kulutin pelikortteja käsissäni, ja vietin aikaani laiturilla seuraten lepakoiden yöliitoja kaikessa ympäröivässä rauhassa ja hiljaisuudessa. Kesällä muistaa kaikkea sellaista, joka tupaa unohtumaan vuoden mittaan. Voisipa kaiken tuon ihanan purkittaa ja laittaa säilöön.Syksyllä purkin voisi avata ja muistella kesää jonkun ihanan ihmisen kanssa.

En tiedä miksi istun vieläkin tässä, koska puolen tunnin päästä mun pitäisi tavata Eve suuntana Turku. Väsymys pukkaa päälle, mutaa tosiasiassahan mun ei pitäisi valittaa miettien erästä yötä, jona nukuin kaksi tuntia. Kaikki on siis oikein hyvin, koska olenhan nukkunut neljä tuntia. Tämä oli heikko yritys todistaa ittelleni, ettei nukuta ja olen pirteä kuin peipponen. Mönkään meni.

Pisin kesäpäivä ja vaelluksia

2011-06-19T20:46:00.008+03:00

En muista yhtäkään päivää, joka olisi koskaan tuntunut näin pitkältä. Pitkä, sitä se onkin ollut.

Majailin Even luona eilisen illan, yön ja aamun. Ilta meni ulkoillessa, höpistessä ja taistellessa lettupannun kanssa. Jostain kumman syystä saimme idean nousta aamulla 03.00 herätyskelloon (jonka, ääneen en herännyt) ja lähteä kokemaan auringonnousu. Ja niinhän me sitten teimme.

Kovin raskasta luopua sängystä, pukeutua päälle ja avata ovi usvaiseen ilmaan. Vakuutan edelleen itselleni sen olleen upeimpia ideoita ja kokemuksia, mitä koskaan on ollut ottamatta huomioon haittapuolia (parin tunnin unet, energian puute tehdä mitään ja yritys pitää silmät auki seuraavan 18 tunnin ajan heräämisestä). Olisi normaalia, ettei siihen aikaan näkyisi ketään muita. Kuinka ollakkaan, emme olleet ainoita, jotka halusivat ikuistaa juuri tuon auringonnousun. Oli upeaa olla niitä harvoja, jotka heräsivät katsomaan auringonnousua muun kaupungin nukkuessa (Innoissamme herätimme ehkä jonkun pikapuhelulla...)

Hyvässä hapessa (tai ei lopulta niin hyvässä) matka jatkui pitkin Helsinkiä kulkuneuvolla jos toisellakin odotellen jokaisella pysäkillä vähintään se kymmenen minuuttia (,jonka aikana saattoi pomppia keskellä tietä tai laulaa tyhjällä asemalla koko sydämmestään). Helsinki-tour kävellen sai jalat huutamaan hoosiannaa ainakin kolmen kilometrin jälkeen, eikä mikään suuri yllätys olon ollessa voimaton ja todella väsynyt. Tämä on myös se päivä, jolloin olen juonut kahvia neljä kupillista (niin tosiaan enhän edes välitä kahvista....) piristyäkseni, etten nukahtaisi kesken matkan tai kävelisi päin seiniä.

Päivästä muodostui todella antoisa ja tapahtumarikas. Kaikista asioista löytyvät hyvät ja huonot puolensa. Tämä paivä ei antanut unohtaa tärkeiden ihmisten merkitystä eikä unen ritarillisuutta. Uni on tämän päivän sana.

Kymppilinja-Saippuakupla

Saippuakuplassa voi hengittää, hei me lennetään

2011-06-17T01:29:00.000+03:00

Ajatellessani hetkiä tästä vuorkauden taaksepäin ja kelaan ne mielessäni uudelleen, tunnen olevani unen ja todellisuuden rajamailla. Viime yönä kaikki oli vielä niin hiljaista, tuntematonta, uutta, kaunista, pelottavaa ja hauskaa. Päästessäni tähän pisteeseen vuorkaudessani huomaan miten paljon yhden päivän aikana voikaan tapahtua. Yöllä elin vielä jännittyneisyydessä viettäen aikaa kummallisissa paikoissa kummalliseen aikaan upeiden ihmisten kanssa. Aamulla jännitin ja ehkä vähän hermoilinkin, mutta turhaan. Minulla on haluamani opiskelupaikka.

They sing, raindrops falling on my head

2011-06-14T11:03:00.000+03:00

Sade on ilo yhdelle, toiselle suru. Naurattaa ajatus ihmisten ilmeistä, jotka näkivät ikkunasta tytön pomppimassa kadulla vesilammikoissa ilman kenkiä ja tanssimassa sateen alla. Kesäsateissa ulkona kastumassa lainaten ystävän kumisaappaita on yksi parhaimpia asioita. Varsinkin jos ystävä, jolta kumisaappaat lainattiin, on mukana. Haluan vielä kokeilla, miltä tuntuu maata kostealla nurmikolla sadepisaroiden osuessa kasvoihin.

You can count on me ´cause I can count on you

2011-06-12T00:15:00.000+03:00

paita kirppis, shortsit H&M, sandaalit Espanjasta

blouse 2ndhand, shorts H&M, sandals from Spain

Tänään.....

kuuntelin hyttysten ininää, taistelin niitä vastaan ja säästyin pistoilta
heitin talviturkin ihanan lämpimässä järvivedessä
puhalsin saippuakuplia
loikoilin pihakeinussa
nauroin matkaoppaan teksteille
söin ihanaa kesäruokaa
pelasin jalkapalloa ja sulkista oikeilla mailoilla mutta väärällä pallolla
nautin kesän iloista ♥

Mitä teidän päivään on kuulunut?

And I'm waiting for the day, what am I waiting for?

2011-06-11T00:25:00.000+03:00

Sekalaisen seurakunnan kuvia viime päiviltä. En osannut päättää mitä haluaisin laittaa, joten sekoitin paivien iloja keskenään. Mun ajatukset on yhtä sekasin kuva valintojeni kanssa. Niissä sekottuu kaikki ihanuus ja kamaluus, hyvyys ja pahuus, kauneus ja rumuus. Asioihin on niin monta näkökulmaa. Tuntuu, että ajattelen kaiken olevan huonommin kuin onkaan. Olen silti muistanut, kuinka ihanaa on elää omassa kuplassaan iloiten kiipeilytaidoista, kumpuavasta naurusta, hameenhelmoista ja paljasjalkaisuudesta.

There's the silence, there's my last chance

2011-06-07T22:14:00.002+03:00

Kesä ei tunnu kesältä ilman ihania ihmisiä, ruokaa, musiikkia, aurinkoa, aikaa, makoilua nurmikolla... Todellisuudessa listani on loputon, koska keksin aina jotain uutta mikä tekee kesästä kesän. Ei tässä mitään asiaa sen enempää ollut, tulin vain kertomaan miten hyvältä tuntuu juuri nyt. Nauttikaa!

Taylor Swift - Speak now

I sit on my star and see street lights

2011-06-05T14:23:00.000+03:00

Nyt on peruskoulu käyty, eikä ole enää mitään tietä takaisin. Todistukseen olin tosi tyytyväinen ja iltaa vietin rauhallisesti ihanan ihmisen seurassa ilta-auringossa. Kokonainen kesäloma edessä, jolloin voi nähdä parhaita ihmisiä ja tehdä juuri niitä asioita mitä huvittaakin, eikä ajasta ole niin väliä. Elämä hymyilee!

So I could put you in my pocket and carry you aroud all day

2011-06-01T21:18:00.000+03:00

Tänään nautin ihanasta seurasta Nooraseni kanssa, kuvailusta, seikkailusta Suomenlinnassa, auringosta, tuulesta, tanssista ja yleensä elämästä. Olo on niin onnellinen, koska kaikki on tässä ja nyt. Parasta kaikessa on se, että tänään on kesäkuun ensimmäinen päivä!

Milow - You and me

Paina taas kaasu pohjaan, anna elämän mennä

2011-05-30T17:56:00.000+03:00

Olotilani on tällä hetkellä sellainen, johon ei löydy oikeita sanoja kuvaamaan. Kuvat voivat siis tällä kertaa puhua puolestaan.

Nuori ja kaunis - Olavi Uusivirta & Anna Järvinen

My happiness depends on you and whatever you decide to do

2011-05-22T22:42:00.002+03:00

Mikä viikonloppu! Täynnä puhetta, filosofiointia, tunteita, kuvia, ajatuksia, jännitystä, iloa ja elämää. On taas niin kauheen hankalaa muodostaa kaikki lauseet. Mun ajatukset on vaelluksella, eikä niitä ole käskeminen takasin. Pelästyin pieniä muurahaisia, joiden reviiriä uhkasin ja tunsin itseni vapaaksi kaiken tuulessa huojuvan elollisen keskellä. Tajusin todellisuuden olevan haaveita kauniinpaa.

Ellie Goudling - Jolene

An airplane carried me to bed, where I slept above the coast

2011-05-17T23:10:00.000+03:00

toppi D.I.Y, hame H&M, kengät Vagabond

top D.I.Y, skirt H&M, shoes Vagabond

Niin monta asiaa voi tehdä ihmisen onnelliseksi, vaikkei niitä kaikkia aina huomioikkaan kunnolla. Mun päivää ilahdutti hymy, jonka kykenin huomaamaan. Oman suuni sai kääntymään hymyyn maailman katseleminen linssin läpi, todellinen nauru, lojaalius ystävyydelle ja maailman todellisuus. Onnellinen olen, mutta väsynyt. Kaipaan aikaa ja tilaa ajatella, mutten niin paljoa, että hukun ajatusten virtaan.

Floatin’ on the cloud, can’t nobody come close to

2011-05-14T20:05:00.000+03:00

Tuossa ois läjä kuvia viikolta ilman sen suurempia yhtenäväisyyksiä. Sellasen hyvän yhtälön vaisi noista muodostaa kuin ihana ilma + kamera = paljon kuvia. Kaikenlisäks mun ei tartte enää lainata kameraa, koska hankin uuden kameran, johon olen kovin tyytyväinen. Saa nyt sitten nähdä millasia kuvia tuleman pitää...

Musta tuntuu, että mun sanat on kadonnu. Jotenkaan kaikki se mitä haluaisin kertoa, ei tule ulos oikeina sanoina. Sen osaan kertoa kuinka hurjalta tuntuu taas ollessaan hetken lähempänä päätöstä, pientä mutta kuitenkin tietystä näkökulmasta niin suurta päätöstä. Pieni pelko vaannii tuolla jossain. Onneksi kumminkin vahvempana on helpotus ja uudet tuulet. Kyllä mä selviin, mä tiedän että selviin.

I hope it's nice where you are and I hope the sun shines and it's a beautiful day

2011-05-08T22:34:00.000+03:00

Tulin vaan laittamaan äitienpäivän kuvia! Näyttää siltä, että olen kovin syvästi ihastunut saippuakupliin, kuvien lämpimään sävytteeseen, luonnon vihreyteen, uinuvaan musiikkiin ja maailman kummalliseen, mutta kauniin surulliseen menoon.

Taylor Swift - Last kiss

But I couldn't stay away, I couldn't fight it, I'd hoped you'd see my face

2011-05-07T14:43:00.002+03:00

Yksi viikko vähemmän ja kiirettä edessä sekä takana. Ajatus juoksee niin monella tasolla, ettei oikeen tiedä mitä tehdä. Olisipa joku keino jolla kesyttää ajatukset ja aidata jokaiselle oman alueen, niin ettei kaikki sekoittuisi keskenään. Olisi keino, joka estäisi pyörremyrskyt, sillä tuntuu ettei mikään saa niitä lauhtumaan. Katon tuijottaminen pimeässä siinä toivossa, että se imaisisi ajatukset, ei ole sen parempi vaihtoehto.

Haluaisin istua lämpimässä kevätillassa ja katsoa korkealta, miten kaikki kutistuu silmissä niin kovin pieneksi ja olemattomaksi. Voisi tuntea, miten aika pysyy paikallaan ja kaikki on niin hallittua. Maa ei sorru alta, mieli pysyy yhdessä hetkessä kerrallaan eikä sanat tee pienintäkään haavaa. "Carpe diem", olisipa se niinkin helppoa.

Adele-Someone like you

Today I don't feel like doing anything

2011-05-03T20:40:00.000+03:00

Jäi taas noiden muutaman Wappu fiilistelykuvien laittaminen tälle viikolle. Voin oikeasti todeta, että olen viitsinyt panostaa kouluhommiin. Oon satsannu aikaan, ettei lukeminen aina jäis viime tippaan, ja siksi kaikki muu on jäänyt vähän taka-alalle. Mutta koska mulla ei ollu mitään erityistä asiaa, muuta kuin elossa-olo-ilmoitus itestäni ja noi kuvat, jätän löpöttelyt sikseen ja palaan taas fiksumman asian kanssa!

ps. Olen saattanut innostua noista saippuakuplakuvista aika paljon liikaa...
pps. Otsikko riitelee pahasti tekstin kanssa :D

All I want is the wind in my hair, to face the fear, but not feel scared

2011-04-28T21:04:00.000+03:00

Tänään ihailin päivää, nautin laulamisesta sielun syvyyksistä, tunsin olevani huoleton viisi vuotias puhallellessani saippuakuplia, kiinnitin huomiota hassuihin juttuihin, puhuin epäselviä ja nauroin mahtavassa seurassa. Jälkeeni jäi taas kerrassaan upea päivä, jota en vaihtaisi enää huomenna!

We move along with some new passion knowing everything is fine

2011-04-27T22:09:00.000+03:00

Noi kuvat on muutaman päivän takaisia. On aina hyvä suunnitella tekevänsä jotain sillä varmuudella, että siihen voi mennä aikaa ennen kuin se on tehty. Näidenkin kuvien kanssa kävi vähän niin. Monet kerrat suunnittelin laittavani ne tänne, mutta millään en saanut aikaseksi. Siihen on kaksi täysin mulle uskollista syytä: sää ja sen seuraukset. Puolet lomasta olen kuluttanut päivääni ulkona, ja siks monet muut asiat on jääny vähemmälle. Okei ei kaikkea voi pistää sään piikkiin, ehkä tässä on muitakin osasyyllisiä kuten aikaansaamattomuuteni...

Loma siis on ohi ja niin taitaa olla se ihanan aurinkoinen lämpöjaksokin. Mulle ois kelvannut yks valoinen valvottava ilta lisää ja yks auringonsäteiden herättämä aamu. Ei auta itku markkinoilla, eilen piti taas palata koulun penkkejä kuluttamaan. On aika ottaa kaikki irti peruskoulusta. Aika vähenee kokoajan, niin hyvässä kuin pahassakin.

Nyt loppu mun päätöspuheet ja siirryn läksyjen kimppuun pikapikaa. Heippa!

Don't you know that I belong arm in arm with you, baby

2011-04-22T12:11:00.000+03:00

Olisipa jokainen päivä sellainen kuin eilinen. Silloin tietää elävänsä ja pystyy tuntemaan kaiken sen, mitä kohtaa.

Regina Spektor - Raindrops

'Cause I can't stay in the middle of it all, it's nobody's fault

2011-04-19T18:13:00.000+03:00

takki Seppälä, kengät Vagabond, huivi Pieces

jacket Seppälä, shoes Vagabond, scarf Pieces

Voiko aurongosta nauttia liikaa? Eilen lähdin Evelle ja päätettiin lähteä kävelylle täydelliseen säähän. Vaikka Even valitseaissa metsäreitissä oli paljon kyseenalaista valkoista mössöä (luntakohan se taisi olla), ei voinu kun nauraa. Meidän kevelyretki vierähti melkoseksi vaellukseksi, kun pysähdyttiin kuvaamaan mitä ihanampia juttuja. Ainoa huono puoli oli kylmä tuuli, joka selvästi vastusti sitä heittämällä putsaamattomia hiekkoja silmiin.

Tänään on ollut yhtä kaunis päivä. Koko iltapäivän olen istunut auringossa koulukirjojen parissa Parvekkeella on kuuma! Aurinkorasvaa sai olla jo pikapuoliin lisäilemässä, jos halusi säästää ihon palamiselta. Ei edes tunnu pahalta lukea koulukirjoja näin kauniina päivänä, kun sen voi tehdä auringossa ja lämmössä. Kouluunkin oli ihana mennä, kun lämpöä on jo sen verran, että voi heittää turkiksen (jos nyt siitä lähetään, etten edes omista sellaista) kaapin perälle ja vetää kevätkuteet esiin. Tervetuloa kesä!

ps. Takki on uusi!

These dreams under my pillow in the twilight of these white nights

2011-04-17T15:26:00.000+03:00

Ihanan aurinkoinen viikonloppu! Olin eilen kävelemässä, koska en vaan pystynyt enää istumaan sisällä koulukirjojen ääressä. Nautin lempeästä tuulesta, rahisevasta hiekkatiestä ja kaikista niistä kevään äänistä. Kamerakin saa kyytiä tälläisillä ilmoilla, kun muistikortti täyttyy valoisista kuvista. Näitä päiviä paljon lisää!

Oon huomannut, että ihmiset ovat saaneet kevät-kesä mielensä vireille. Kaikki ovat niin ystävällisiä ja hymyilevät kuin Hangon keksit. Hassua, miten niin pienet sanat ja huomiot voivat ilahduttaa. Sisällä pompahti, kun pitkästä aikaa kassalla joku tajusi toivottaa mukavat viikonloput.

Mun tanssi-intressi on kasvanut hirveesti. Eilen tuli katsottua Step up 2. Voin sanoa kokemuksesta, ettei ole fiksuin aika katsoa muukansatempaavaa leffaa myöhään illalla. Sen jälkeen sain suunnattoman halun tanssia ja pomppia, eikä aikaakaan kun mä improvisoin voluumit kaakossa silmät kiiluen. Nykytanssi ois mahtavaa, mutta sen alottaminen siirtyisi syksyyn. Täytyy kattoa, jos intoo sillonkin vielä riittäisi.

Olipas sekava postaus.Superhyper aurinkoista sunnuntaita!

Oh land - White nights

And it's not what you've lost but it's what you find

2011-04-13T22:04:00.000+03:00

toppi H&M, neule kirppis, housut Seppälä, kengät Converse

top H&M, knit 2ndhand, pants Seppälä, shoes Converse

Kiva päivä, kivat kuteet! Ei mulla mitään elämää suurempaa asiaa ollut. Tulin vain heittämään kuvia, joita Even kanssa nappailtiin tuossa päivällä. Hyvää yötä! :)

It's a shame you don't know what you're running from

2011-04-10T14:00:00.003+03:00

Eilen oli huisin hauska päivä. Avarrettiin Even kanssa kaupunkikuvaa kävelylenkillä ja istahdettiin pimeeseen saliin elokuviin. Näkemäni elokuvan repliikit tarttuivat ja sulautuivat muhun. Huomasin kuinka paljon se muistutti itsestäni.

Rakastan Helsinkiä : täynnä söpöjä katuja, värejä, hassuja ihmisiä, puistoja ja auringonpaistetta. Mietin, nauroin ja elin. Tälläistä pitäisi sen kaiken olla. Tuntuu siltä, että voin virallistaa kevään olevan täällä. Vaikka tuuli sekoitti voimalla hiuksia ja lumet kököttivät puistojen varsilla, kaikki tuntui paljon kevyemmältä. Sitä on vaikea olla hymyilemättä, kun aurinko paistaa kasvoihin.

En osaa pukea ajatuksia sanoiksi tämän paremmin, mutta ehkä noi kuvat kertoivat kaiken oleellisen. Nauttikaa keväästä!

Why is everybody so serious?! Acting so damn mysterious

2011-04-06T09:01:00.000+03:00

neule Only, paita H&M, hame kirppis

knit Only, shirt H&M, skirt 2ndhand

Kävelin kouluun ihan turhaan, sillä meijän ekat tunnit oli peruttu. Tulinpa nyt sitte laittamaan eiliset asukuvat tänne, kun kerran on aikaa. Mä meen hetkeks vielä lukemaan enkkua, ennen kun lähen kouluun. Kivaa keskiviikkoa!

Keep it all inside, all inside, when you fall apart, dry your eyes, dry your eyes

2011-04-03T14:41:00.000+03:00

Kuvat eiliseltä

Eilen oli tosi kiva päivä. Nouseminen seittemältä lauantaina tuntuu niin hienolta, kun tietää muiden nukkuvan. Matkalla bussissa on hiljaista, kuuluu vaan bussin renkaiden kaiku asvalttiin. Sitä tulee kiinnittäneeksi huomiota paljon mitättömämpiin asioihin.

Tuli myös kokeiltua ensimmäinen kertaa aamupala nugeteilla ja vanilijapirtelöllä. Ei hullumpaa, kyllä nälkä lähti.

Joka päivä oppii jotain. Mä opin, että aamupalaks voi syödä nugetteja ja ettei aina tarvi olla niin suunnitelmallinen. Se on hauskempaa, kun jotkut asiat tapahtuukin sponttaanisti. Kavuttiin yläkatsomoon seuraamaan harjoituksia. Kokoajan sormenpäissä tuntu sellanen jännitys, että me ollaan täällä salaa ilman, että kukaan huomaa.

Luin muuten ensimmäisen kirjan loppuun. Nicolas Sprksin Haikein terveisin oli ihana. Jotenkin nyt tuntuu etten välttämättä haluukkaan pilata mahtavaa lukukokemusta leffalla. Jollain tavalla kirja opetti. Kirja varmisti myös, ettei lopun tarvitse olla onnellinen ollakseen kaunis.

Mun aika loppuu nyt tähän. Saa nähä kuinka paljon järkytyn tai rakastun, sillä tänään vuorossa Black Swan.

´Cos I can´t stay in the middle of it all

2011-03-31T21:32:00.002+03:00

Vanhoja kuvia löytyy, mutta muitakaan en tähän hätään keksinyt.

Kamalan tukkoinen olo: ajatus ei kulje ja hengitys rahisee ikävästi. Mulle nuha päättää iskeä aina silloin, kun vähiten sitä kaipaan. Koitan saada itseni tekemään jotain hyödyllistä koulun eteen, mutta yleensä käy niin että kaikki vähemmän hyödyllisempi kiinnostaa enemmän. Kumma juttu.

Päätin eilen alottaa urakan. Lainasin kasan kirjoja ja varasin muutaman. Oon viimeaikoina ollut niin huono saamaan mitään aikaseks, joten toivon pystyväni todistaa jotain. Mulla on paljon sellaista, mitä haluaisin todistaa, mutten kykene. Haluisin todistaa, että kykenen, osaan ja uskallan. Aina jokin kääntää kelkkani ja antaa luvan luovuttaa.

Haluan kuulla lopusta ja haaveilen siiitä, mutta toivosin silti ettei se olisi näin lähellä. Ehkä luovutan enkä yritä loppuun asti, sillä tiedän kaiken päättyvän liian pian. Kevät ja valo antavat voimaa. Ne saa mielen nousemaan ylös muurin takaa.

Goodbye, sunshine, take care of yourself

2011-03-27T13:47:00.000+03:00

Olen hirveen huonosti jaksanut mitään kirjoitella tänne, enkä keksi mitään huonoja tekosyitä. Ehkä juuri se on
tehnyt bloggailusta jollain tavalla arvokkaampaa.

Nyt kaikki on tuntunut niin lempeältä, vaikka tiedän suunnatttoman loppurutistuksen olevan tulossa monenkin asian kanssa. Odotan sitä päivää, kun tiedän suorittaneeni kaiken sen yhdeksän vuoden takaisen päätökseen ja tiedän ettei minun tarvitse kääntyä enää takaisin. Tulen silti kaipaamaan kaikkea mitä on luotu tässä ajassa: ystävät, tietty turva ja huolettomuus. Päässäni jyskyttää ajatus siitä, että menetän kaiken. Täytyy tehdä uusille kokemuksille tilaa, ja silloin väistämätöntä on joidenkin asioiden katoaminen. Kuulostipa filosofiselta.

Ajattelen nykyään äärettömän paljon, ja tunnen saaneeni kaiken sen ansiosta enemmän aikaan. Olen toteuttanut asioita, joista olen uskaltanut vain ihan vähän haaveilla. Olen myös ymmärtänyt asioita oikeassa valossa, vaikka niitä peittäisikin pehmeä harso.

Eilen käytiin päivällä Even kanssa kuvailemassa pikkuisen (tai vähän enemmänkin). Näytän mielummin kunnon kuvat eri aikaan, sillä nämä painivat aivan eri sarjoissa minun kameralla otettujen kuvien kanssa.

ps. Avril Lavigne - Goodbye

I'm still an ass hole playing with candles blowing out wishes blowing out dreams

2011-03-21T19:38:00.000+02:00

neule Vero Moda, mekko H&M, sukat GT, kengät Ellos

knit Vero Moda, dress H&M, socks GT, shoes Ellos

Viikonloppu meni rennosti Even kanssa pohtien kaikkea maan ja taivaan väliltä, syöden hyvin ja ajatellen. Jotenkin musta on tullut sellanen omissa ajatuksissa harhailija. Kai siinä välissä tein vielä jotain koulujuttuja. Kuinka hassua ajatella yheksän peruskouluvuoden kuluneen näin nopeasti. Sata lasissa kaahataan loppuun asti, eikä siihenkään ole kuin vajaa kolme kuukautta. Siinä yhessä biisissäkin sanotaan "mut elämä jatkuu".

Taas yksi maanantai takanapäin: ei yhtään sen mullistavampi kuin monet muutkaan. Ehkä taas himpun verran viisaampana ja varmempana istun tässä raapustelemassa. Sellainen hassu olo, kun on tajunnut lähipäivien aikana muutaman ominaisuuden taas itsestään, joita en ole edes tullut ajatelleeksi. Alan jopa uskoa, että liika ajttelu on hyväksi.

Palatakseni takaisin maan pinnalle, kuvissa ostoksia eiliseltä: sinikukallinen maximekko H&M (miten mä tohon menin sortumaan!), porkkanahousut tai chinot (mitkälie) Seppälä ja ihana farkkuhaalari Monki.

Keväistä alkavaa viikkoa! :)

ps. Regina Spektor - Braille

But I'm ready, yes I'm ready for you I'm standing on my own two feet

2011-03-16T21:56:00.000+02:00

huivi, hame ja paita kirppis, neule BikBok, sukkikset H&M, sukat GT, kengät Ellos, laukku kaapin perukoilta

scarf, skirt ja shirt 2ndhand, knit BikBok, tights H&M, socks GT, shoes Ellos, bag old one

Rakastan näitä päiviä: kamera, suuret pohdinnan aiheet ja ihanin seura ikinä! Parempaa on vaikea toivoa, sillä tää on jo parasta. Pää täynnä ajatuksia kysymyksiä, ja silti kaikki on niin hyvin. Sekava mielentila, joka ei estä elämästä. Enkä edes yritä selittää helpommin. Loppuviikkoja! :)

Dry my eyes so you won't know dry my eyes so I won't show

2011-03-14T18:42:00.006+02:00

mekko Eveltä ( GT), neule äidin, kengät Ellos, laukku kaapista löydetty vanhus, hiuskukka H&M

dress from Eve, knit my mom`s, shoes Ellos, bag old one, hair flower H&M

Tänään oli kiva koulupäivä huolimatta pienestä koepaniikista ja liukkaasta loskakelistä. Onneksi mulla oli mitä ihanin asu piristämässä päivää. Kaikenlaista on hirveästi jäänyt tekemättä, mutta jotenkin silti ei stressaa yhtään niin paljoa kuin yleensä.Tai ehkä mä en vaan jaksata stressata. Kaiken sen sijasta punasin pitkästä aikaa huuliani, otin asukuvia ja istahdin telkkarin ääreen.

Olen tehnyt ihania löytöjä laulujen sanoista ja kirjojen huulilta. Jokin on tartuttanut minuun innon taas lukea ja eläytyä kirjan tunteisiin. Myös kirjoittaminen on taas lähempänä itseäni ja miten pidänkään siitä.

Kovin sekalaisia ajatuksia ja sanoja, eikä niissä ole päätä eikä häntää. Järjenjuoksu selvästi pehmenee kevättä kohden. Nyt on hyvä aika lopettaa. Maanantaita teille!

I wish you thought I was the reason you were in the world

2011-03-13T22:16:00.000+02:00

Ompas edellisestä kerrasta kulunut taas aikaa. Olenkin tainnut jo aikaisemmin mainita, kuinka aikaansaamaton olen nykyään. Postailu on jäänyt ihan taka-alalle kaiken muun puskiessa päälle. Ei sinänsä, ei tässä mitään sen suurempaa olekkaan tapahtunut.

Viikko takaperin vietin yhden elämäni parhaimmista viikonlopuista, kiitos vaan kaikille ihanille siitä! Viime viikko meni mukavasti siinä kouluhommissa ja edellisen viikonlopun ihanuutta murehtiessa. Tänään oli suurimmaksi osaksi mitä tylsimpiä päivä, jota loistokkaasti vietin koulukirjojen parissa. Ei tässä kauaa tarvitse loskassa seisoskella, kun kevät ihanine hepeneineen on täällä ja viimeistä väännetään peruskoulun puolella. Tiistaina olisikin sitten yhteishaun paikka, ja olen päivä päivältä varmempi tulevasta opiskelupaikastani.

Keväistä alkavaa viikkoa! :)

All the matter in the world, that´s how much that I like you

2011-03-03T23:31:00.001+02:00

Olen totaalisen tyytyväinen mun hiuksiin, jotka päätyivät tänään kampaajan käsittelyyn. Pituutta lähti taas monia senttejä ja näiden rakkaiden kanssa on taas paljon helpompi elää.

Tänään olisi pitänyt keretä kaikenlaista tekemään, kun viikonloppu menee isosleirillä. Mun aika katoaa aina jonnekkin avaruuteen ja puolet asioista jää tekemättä. Voisin syyttää datailua ja kaikkea mahollista, mutta todellisuudessa en saa mitään aikaan. Varsinkaan sillon, jos kone on auki.

Tunsin tänään kevään. Kävellessäni tuli kauheen kuuma auringon häikäistessä silmiä ja astuin tahalleni niihin loskakasoihin, että tuntisi kuinka alta paljastuu hiekkainen asvaltti. Haluun lisää näitä päiviä ja söpöjä kevätvaatteita.

Myrsky mikä tahansa, mä kestän sen, kun olet minun

2011-02-27T20:08:00.000+02:00

On se ihanaa ratsastaa välillä aallonharjalla. Aamusta lähtien kaikki tapahtumat ovat saaneet mut hymyilemään ja naureskelemaan mielessäni. Minua ei haitannut, vaikka myöhästyin bussista, nauroin ja kävelin huuruisessa aamussa muutaman pysäkinvälin. Opin, että maalma näyttää kovin ujolta ja rauhalliselta aamulla. Minua ei haitannut, vaikka löytämäni hame onkin liian iso. Ainahan sitä voi kaventaa. Siivosin puolipäivää, ja silti suu pysyi hymyssä. En suuttunut kirppikseltä löydetylle DVD:lle sen toimimattomuudesta, sillä tiedän että mulla on sata muuta DVD:tä, joita voin pyörittää taukoamatta halutessani. Miksi aina ei voi olla näin hyväntuulinen ja oivallinen päivä?

Tein taas ihania löytöjä kirppikseltä, mutta haaveilen silti että saan tuon DVD:n toimimaan ja löytäisin jostain sen kukkamekon, jonka päästin käsistäni.Ihana viimeinen lomapäivä, vaikka muutama päivä lisää ei varmastikkaan olisi rasittanut aivoja.

Tajusin aamulla, että se iso keltainen möhkäle taivaalla, Aurinko taisi sen nimi olla, lämmittää enmmän päivä päivältä. Ehkä se kevät on oikeasti tulossa vielä joskus. Sopii toivoa.

ps. asu ja kuvat viimeviikolta, vaikka tuskinpa sillä merkitystä

Lämpöäsi vailla olen vain ylpeä kuu, loistavan kylmä ylpeä kuu

2011-02-22T13:31:00.000+02:00

Tässä hiihtolomaa rennosti vietellen, mutta aika ei ota kuluakseen. Tylsyys on uhkana, eikä tekeminen ole sen suurempaa kuin datailu, leffat tai syöminen. Aina tekemistä keksisi, kuten äikän kirjailijatyön tekeminen... Sellaiset hommat ei vaan oikeen lomalla nappaa.

Olisi ihana kävellä keskustassa lumipeitteiden ympäröimänä, ennen kuin kevät tulee sulattaen kaiken loskaksi ja kevään tuoksuksi, siitä tuskin on pelkoa vähään aikaan näiden lumikasojen keskellä. Olisi ihana hukuttautua kuumaan kaakaomukiin sen kylmyyden jälkeen, ja muistella kuinka pienenä kädet palelivat koko ajan ja silmät iloitsivat paljosta karmavaahdosta kaakaon päällä. Sitten sitä unelmoisi kaikesta ihanasta ja katsoisi ikkunasta ulos tähän päivään. Tämä olisi ihanaa, jos vain viitsisi.

Ajatus ei tahdo kulkea, vaikka sormet liikkuvat liukkaasti näppäimistöllä kirjain tosisensa perään. Missä vika,kun ajatukset eivät kulje sen mukana mitä teet, mutta silti kaikki toimii rutiininomaisesti ilman ajatusta?

My eyes they watered and when I tried to speak I stuttered

2011-02-14T22:23:00.000+02:00

En pyydä anteeksi postaustaukoa, koska jotenkin tämä tuntuu oikeutetulta, että blogi kulkee samassa tahdissa mieleni ja jaksamiseni kanssa. Kaikki tämä täällä on muuttunut liian tuntemattomaksi ja ei mun tyyppiseksi. Jokin muhun on menny, kun olen muuttanut kaikkea sitä ihanaa edellistä.

Hyvää ystävänpäivää, vaikken siitä niin suuresti välitä. Se on jokseenkin tarpeetonta, ihan kuin ei muuten muistaisi niitä tärkeimpiä henkilöitä elämässään. Onneksi omistan sellaisia henkilöitä ympärilläni, ilman niitä en selviäisi. Viikon jatkoja sinne!

Let her cry, if the tears fall down like rain

2011-02-07T22:57:00.000+02:00

paita H&M, löllöpaita Monki, hame Zara, sukat GT, kengät Dinsko

shirt H&M, loose-fitting shirt Monki, skirt Zara, socks GT, shoes Dinsko

Eipä ole paljon postailuun aikaa ja aihetta ollut, joten koko homma on jäänyt vähän vähemmälle. Intoa ja ideoita puuttuu, joten taitaa olla tauon paikka. Tykkäilin mun asusta sen verran, että sen tulin julkaseen, mutta siihen se jäikin. Toivottavasti saan puhtia tähän hommaan, ettei blogi kärsisi hirveesti. Kivaa maanantaita!

Olo on kuin omenalla, miltä se sitten tuntuukin

2011-02-01T21:24:00.000+02:00

Olen pitkästä aikaa kipeenä. Mä oon se, joka ei ole ikinä kipeenä. Edellisestä kerrasta taitaakin olla vierähtänyt kolme vuotta. En muistanut, kuinka turhauttavaa on olla kipeenä, maata sohvalla ja katsoa DVD bokseja läpi. Toisaalta onhan se ihan kivaa, ei tarvi istua kuluttamassa koulun penkkejä ja saa kulkea koko päivän vapaasti yöpuvussa. Ja tietenki vaikuttava tekijä on se, että kerrankin nukuin tarpeeksi pitkään (vai pitäiskö sanoa liian pitkään). En voi väittää oloni kulkevan pilvissä kaiken tän nuhan, kurkkukivun ja uupuneisuuden keskellä. Suunta on silti paranemaan päin, joten kyllä tämä tästä.

XTC-Playground

ps. Kuvat ovat viikon takaisia

I climb up, spending daylight

2011-01-29T16:47:00.001+02:00

takki H&M, neule ja huivi kirppis, tunika Monki (uusi!), sukat GT, kengät Ellos

jacket H&M, knit and scarf 2ndhand, tunic Monki (new!), socks GT, shoes Ellos

Täällä yksi väsynyt ihminen, jonka sisäinen kello ei herätä kouluaamuina aikasin mutta viikonloppuna sitten. Kyllä mä tosta yli pääsen. Viikko on menny kauheen mukavasti, lukuun ottamatta tanssin jälkeisiä lihaskipuja (taas). Hieronta vois olla ihan kiva.

Tänään lähin kaverin kanssa leffaan katsomaan Love and other drugs. Sekava ja erilainen, mutta ihan hyvä kumminkin. Näyttelijät oli osuvat, ja ihailen Anne Hathawayn silmiä. Tästä suuntaan vielä yökyläilemään Evelle ruuan parissa, ja ruotsin kokeeseen pitäis jossain välissä lukea. Ihanaa lauantaita!

You wait for a silence, I wait for a word

2011-01-25T23:02:00.000+02:00

huivi, paita ja hame kirppis, kengät Ellos

scarf, shirt and skirt 2ndhand, boots Ellos

Tänään oli ihanaihana tiistai. Jotenki olin tosi hyvällä tuulella, mutustelin silmät kiiltäen toista puoliskoa kaverini Daim -kakusta ja kattelin pitkästä aikaa Capria. Oon rakastunut mun kirppikseltä hankittuun merimieshameeseen ja ajattelin lahjoo sen, ettei se koskaan jättäis mua. Koska olen kiltti oppilas, uhraudun tekemään matikanläksyt yheltätoista illalla. Öitä!

Monday you can hold your head

2011-01-24T20:05:00.004+02:00

neuletunika OneWay, neule ja hiuskoriste kirppis, sukkikset H&M, kengät Dinsko

knitted tunic One Way, knit and hair accessory 2ndhand, tights H&M, shoes Dinsko

Pikainen katsaus vain päivän asuun, joka perustin lähinnä mukavuuden varaan, vaikkei tässä maanantaissa ollut oikeastaan valittamisen varaa. Koulusta luistelemassa, päivä lyheni yhdellä tunnilla, eikä muutenkaan mikään stressaava päivä. Kadonnut pipo jäi vähän mietityttämään, olin ihan varma että se oli mun laukussa... Kivaa alkavaa viikkoa, ei mulla tän enempää tällä kerralla!

"It`s okey with an ish"

2011-01-22T21:46:00.002+02:00

Jotenkin kaikesta on tullut hirveen ylitsepääsemätöntä. Mitään ei haluis tehdä ja kaikki tuntuu liian raskaalta, tylsältä tai turhalta. Ehkei kaiken aina kuulu olla niin kivaa ja helppoa kuten matikan laskeminen päivästä toiseen sekä siivoaminen. Tai en tiedä onko se sitä, että annan mun mielelle vallan ajatella tällasta liikaa. Ehkä tässäkin on joku valosa ulospääsy, enkä vaan tajua sitä.

Tästä mun postailustakin on tullut kauheen haasteellista ja tuntuu, ettei mulla ole oikeen mitään sanottavaa. Mun sisäinen stylisti on seonnut, eikä sillä ole enää mitään kivoja asuideoita. Samoin mun ideoija on kadonnut näkymättömiin, eikä mulla juurikaan ole suuria suunnitelmia tän blogin suhteen. Kyllä se kausi vielä tulee, että tänne tupsahtaa taas tekstiä ja kuvia enemmän kuin laki sallii. Lupaan.

Gave me those pearls and I thought they were ugly

2011-01-18T21:46:00.004+02:00

neule kirppis, löllöpaita Monki, kengät Ellos, kukka H&M, koru kierrätystä

knit and necklace 2ndhand, loose-fitting shirt Monki, shoes Ellos, flower H&M

Väsymyksestä ja järkyttävästä loskasäästä huolimatta, tän päivän mieliala kohonnut sieltä pimeestä kuopasta päivänvaloon. Mun tapaus taitaa olla jonkinlaista "myöhäistä syysmasennusta". Semmosta se on nautiskellessaan syksystä ja unohtaa kokonaan sen pitkän edessä olevan talven, joka on täynnä työtä ja tuskaa. Taisin tänään pääni sisällä virallistaa itselleni lukiovalintani, vaikka olen tiennyt sen pitkään.

Tänään alkoi taas isoskoulutus. Oli ihana nähdä pitkästä aikaa ihmisiä, joita ei oo tavannu vähään aikaan. Se oikea seura piristää kummasti, ja miksikäs ei piristäisi? :D Huomennakin koulupäivä kevenee yhdellä tutustumiskäynnillä amiksessa. Se ei silti vähennä mun työtaakkaa, sillä hommaa riittää. Kyllä tää tästä.

Merry happy - Kate Nash

Dancing and moving to that beat, that beat

2011-01-16T23:22:00.002+02:00

löllöpaita Monki, kauluspaita kierrätystä Even vaatekaapista,huivi kirppis, kengät Ellos

loose-fitting shirt Monki, blouse 2ndhand, scarf 2ndhand, boots Ellos

Se on taas se masentava ja turhauttava sunnuntai, jolloin ei ole mitään tekemistä ja pitäis tehä kaikenlaisia kouluhommia, joiden sijaan kuluttaa aikansa mielummin Gigiin. Luulenpa, ettei äikän novellianalyysi ja kirjailija tutkielma ikinä valmistu. No sentään tein uuden huoneeni etten jotain hyödyllistä: kokosin kirjahyllyn ja siirsin kirjat jo sinne. Lisäksi sain vihdoinkin aikaseksi postailla tänne, joka on unohtunut tässä lähiaikoina. Koitan nyt vaan saada arjen käyntiin kunnolla, niin postausintoakin toivottavasti löytyy. Jos teillä on jotain ideoita postailuun, niin ehdottakaapa.

Tosiaan viikonloppu alkoi täyspotilla tanssissa, eikä meitä tosiaan päästetty helpolla. Kiitos tanssin mun käsivarret ja kyljet on ihan kipeät. Eilen vaan lagailin, söin ~~aivan liikaa~~ ja turmelin huumorintajuani Gigin katselulla. Ei huono viikonloppu, mutta vähän tylsä. Kannatan nukkumista väsymykseen. Hyvää yötä!

The whole world is tryin' to be somebody

2011-01-12T22:01:00.000+02:00

Hauki on kala! Se oli paras alotuslause postaukselle, tällee äkkiseltään. Kuvat ovat eiliseltä ja pahoittelen suuresti, että nää kuvat tulee myöhässä ja musta on tullut niin saamaton. Kaikki ne, jotka tietävät koukkuuntuneensa johonkin sarjaan, tietää myös mihin se johtaa. Eikä asiaa helpota yhtään läksyt, jotka jättäisin mieummin tekemättä kuin DVD:n pyörittäminen moneen otteeseen.

Koulua on mennyt kolme päivää ja olen nääntymisen partaalla. Kuusi viikkoa seuraavaan lomaan, ja päivät koulussa vaan matelee eteenpäin hyödyttöminä. Totesin tänään, etten hyötynyt päivästäni millään tavalla. Keli tekee koulunkäynnistä vielä kamalamman: saa varoa henkensä edestä, ettei kallo murru ja että selviää ehjänä, ilman että hankkii piikkejä kenkiensä pohjaan.

Tunnen jaarittelevani pahemman kerran, joten taidan jättää tän postauksen tähän pisteeseen ja kadota jonnekkin TV-sarjan maailmaan. Moikka!

Shopping,shopping, shopping

2011-01-09T21:30:00.001+02:00

Sainpas nämä kuvat sitten tänne blogiin asti, eli tässäpäs kaikki kirppariostokset ja monen viikon takaa alelöytöjä (ja muutama ihan normaalihintainen). Here we go!

Alelöydöt/ Sale shopping:

1. pitsimekko Zara

2. pitsipaita H&M

3. raitasukkikset H&M

4. polvisukat GT

5. poskipuna Seppälä

6. sormukset Glitter

7. Gigi DVD - boksit Anttila ja Stocka

Kirppis/ 2ndhand:

1. kengät (Dinsko)

2. neule (GT)

3. neule (Vero Moda)

4. hame (GT)

5. ympyrähuivi

6. kaulurihuivi (Object)

7. & 8. äidin vanhat/ my mom's old ones

Olen tosi iloinen noista kirppislöydöistä. Noi on niin tarpeellisia ja ihania, ja luultavimmin parhaimmat kirppariostokset ikinä.

Tänään kävin vaihtamassa Gigi (lyhennys Gilmoren tytöistä) DVD - boksin rikkinäisen tilalle ja toimii! Huomenna voi lukuvuoden ensimmäisen ja oletettavasti masentavimman koulupäivän jälkeen hukuttautua isoon kasaan DVD - levyjä ja hyvää ruokaa. Toisaalta olo tuntuu välillä niin toimettomalta, että koulu voi olla jopa ratkaiseva vaihtoehto tekemisen puutteelle, mutta muutama lisäpäivä ei olisi ollut yhtään pahitteeksi. Kouluiloa ( ja pah!) kaikille, jotka joutuvat alistumaan alkavaan arkeen!